Kriisin hoitaminen edellyttää päätöksiä
Vastuunkantaminen on keskustan tärkeimpiä arvoja. Monta kertaa Suomen poliittisessa historian vaikeimmissa paikoissa olemme olleet tekemässä vaativia ja kauaskantoisia päätöksiä. Niin tälläkin kertaa.
Kriisin keskellä on helppo toistaa lausetta ”olisi pitänyt”. Konditionaalin perfekti ei kuitenkaan sovellu poliittiseksi johtamisopiksi. Kaikesta eletystä on tietysti otettava opiksi.
Tällä hetkellä tärkeintä on tehdä tulevaisuuden uskoa luovia päätöksiä, vaikka koronaepidemian hoitoon liittyviä ratkaisuja joudutaan tekemään epävarmuudessa ja varsin puutteellisin tiedoin. Korona on meille vielä monella tapaa tuntematon, vaikka ymmärryksemme epidemiasta ja sen torjunnasta syveneekin jatkuvasti.
Ihmisten terveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat niin perustavanlaatuisia kysymyksiä, ettei toimettomuuteen ole tässä hetkessä varaa. Ennen kaikkea haluamme estää epidemian leviämistä ja turvata sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti tehohoidon saatavuus koko maassa.
Tämä edellyttää ihmiskontaktien määrän minimoimista. Liikkumisrajoitukset tai koulujen ja ravintoloiden sulkemiset ovat äärimmäisiä toimenpiteitä. Haluamme turvata kaikkein hauraimmassa asemassa olevien, erityisesti ikäihmisten ja monisairaiden terveyden.
Viime kädessä jokainen meistä kantaa vastuuta siitä, miten nopeasti epidemia saadaan taltutettua ja pääsemme palaamaan normaaliin elämään mahdollisimman nopeasti. Ohjeita ja määräyksiä on noudettava joka tilanteessa.
Tehdyt rajoitustoimenpiteet heijastuvat voimakkaasti talouteen, yritysten toimintaan sekä ihmisten työpaikkoihin ja toimeentuloon.
Teemme kaikkemme yritysten toiminnan turvaamiseksi. Viime viikolla saimme valmiiksi miljardin euron kokonaisuuden suorasta tuesta yrityksille.
Lisäksi hallituksen, keskuspankin ja finanssivalvonnan toimet mahdollistavat 50 miljardin rahoituksen yrityksille. Ideana on, että valtio takaa ja pankit jakaa.
Ihmisten toimeentuloa on parannettu esimerkiksi poistamalla työttömyysturvan omavastuuaika. Tällä tuodaan helpotusta lomautetuille. Myös yrittäjät ovat oikeutettuja työttömyysturvaan.
Koronaepidemian ja rajoitustoimenpiteiden vaikutukset heijastuvat laajalti yhteiskuntaan ja talou-teen.
Korona pienentää jo ennestään suurissa haasteissa olevan kuntakentän tulovirtaa sekä lisää sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua. Ensi viikolla pidettävässä hallituksen kehysriihessä etsitäänkin ratkaisuja kuntien tilanteen helpottamiseksi.
Kriisin keskellä on tärkeää turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten oma ruuantuotanto. Pian käynnistyvien kevätkylvöjen onnistuminen on varmistettava.
Ratkaisuja on haettava esimerkiksi akuuttiin työvoimapulaan. Tiloillemme on tullut vuosittain jopa 15 000 kausityöntekijää ulkomailta. Tarvitsemme vastaavaa työpanosta tälläkin kertaa, jotta ruuan saatavuus turvataan.
Koronakriisin hoidosta huolimatta emme saa unohtaa tulevaa. Keskustalainen vastuunkanto edellyttää, että Suomesta on rakennettava tuleville sukupolville parempi maa elää.
Ja tämän kriisin jäljiltä keskustalaiselle aatemaailmalle, johon hajautettu yhteiskuntarakenne ja huoltovarmuus keskeisesti kuuluvat, on entistä enemmän tilausta.
Julkinen velka ja talouden kestävyyden haasteet, menojen kasvu ja tulojen pieneneminen ovat kriisin jälkeen edessämme entistä syvempinä. Akuutin kriisivaiheen jälkeen on lähdettävä tekemään vahvoja toimia työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä menojen kasvun pienentämiseksi.
Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja ja Suomen valtiovarainministeri.