Keskusta unohti arvonsa transnuorten asiassa
Kuvittele, että et saisi matkustaa bussilla, koska lipuntarkastaja ei usko matkakorttisi kuuluvan sinulle. Miltä tuntuisi epävarmana teinityttönä joutua poikien liikuntaan? Tai joutua vartijan ulosheittämäksi julkisesta vessasta, koska et ulkopuolisten mielestä kuulu sinne?
Eikä kukaan varmasti halua joutua tilanteeseen, jossa kiusaamisen ja kouluväkivallan lisäksi saa kuulla aikuisilta kiusaajien olevan oikeassa.
Osalle nuorista nämä esimerkit ovat todellisuutta. Yhteiskuntamme näkemys sukupuolesta on hyvin ahdas, eikä se ole helppoa niille, jotka eivät tähän kapeaan muottiin sovi.
Jos ulkonäkö poikkeaa vahvasti siitä, mitä henkilökortissa lukee, vaikeuttaa se jokapäiväistä elämää.
Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta se ei saa rajoittaa muiden ihmisten elämää.
Keskustan eduskuntaryhmän päätös rajata alle 18-vuotiaat juridisen sukupuolen muuttamisen ulkopuolelle sotii mielestäni keskustan arvoja vastaan sen lisäksi, että se heikentää perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.
Keskustalaiset ovat usein todenneet eri yhteyksissä, että ei ole eduskunnan tehtävä määritellä, millaista on jokaiselle hyvä elämä, vaan ihmiselle tulee antaa vapautta ja vastuuta päättää itse.
Tähän kuuluu myös oikeus oman sukupuolensa ilmaisuun.
Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta se ei saa rajoittaa muiden ihmisten elämää. Transnuorten oikeus olla oma itsensä ei ole keneltäkään pois.
Nuorkeskusta on linjannut jo pitkään, että translain uudistuksen tulee yltää myös alle 18-vuotiaisiin, mutta puolue on jättänyt sen huomiotta.
Sukupuolen moninaisuutta ymmärretään edelleen huonosti, ja uskon, että osalla translain laajemman uudistuksen vastustajista on taustalla aito huoli nuorten hyvinvoinnista.
Osa heistä, jotka vaativat 18 vuoden ikärajan säilyttämistä laissa, perustelee näkemystään sillä, että lasten ja nuorten identiteetti on vasta kehittymässä. Pelkona on, että osa ihmisistä vaihtaa sukupuolimerkintäänsä turhaan.
Muiden kuin transihmisten sukupuoli-identiteettiä kuitenkin harvoin kyseenalaistetaan. Syntymässä tytöiksi määritellyiltä tytöiltä ei kysytä, ovatko he aivan varmoja sukupuolestaan. Siksi voi olla vaikea samaistua transnuorten kokemuksiin.
Vaikka osa transsukupuolisista on alkanut ymmärtää itseään ja identiteettiään vasta aikuisena, monelle se on ollut selvää jo pikkulapsesta asti.
Juridisen sukupuolimerkinnän lykkääminen ei kuitenkaan auta ketään. Sen sijaan se hankaloittaa käytännön elämää, lisää syrjintää ja aiheuttaa henkistä kärsimystä.
Ajatellaan hetki, että nuori muuttaa juridisen sukupuolensa. Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua? Hän huomaa olevansa väärässä, ja joutuu muuttamaan sen myöhemmin takaisin.
Jos juridinen sukupuoli ei ole sidottu dysforiaa korjaaviin hoitoihin, se on vain merkintä virastossa. (Dysforia tarkoittaa Setan määritelmän mukaan sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta.)
Tällaista kuitenkin tapahtuu erittäin harvoin niissäkin maissa, joissa nuorilla on heille kuuluva oikeus merkinnän muuttamiseen. Näin on esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa, paitsi Suomessa ja Ruotsissa.
Molemmat maat ovat saaneet moitteita ihmisoikeusjärjestöiltä, ja myös Ruotsissa hallitus on luvannut uudistaa translain.
Ikäraja ei ole pelkästään epäkäytännöllinen, se on vaarallinen. Kieltämällä merkinnän muuttamisen transnuorilta, joille sukupuolen korjaaminen on välttämätöntä, voi jopa tappaa.
On helppo ajatella kyse olevan vain muutamasta vuodesta. Voiko se olla niin vakavaa? Transsukupuoliset nuoret ovat kuitenkin erittäin suuressa riskissä sekä itsemurhatilastojen että väkivaltatilastojen valossa. Tämä koskee etenkin niitä nuoria, joiden perhe ei hyväksy heitä.
Valtion osoittama hyväksyntä on osaltaan mukana tukemassa yhteiskunnallista muutosta, jolla kaikkien nuorten turvallisuus ja hyvinvointi voidaan taata.
Nuoret tarvitsevat tukea, mutta sen tarjoaminen on vaikeaa tilanteessa, jossa nuorten on pakko uhrata voimavaroja lainsäädäntöä vastaan taistelemiseen.
Monessa Euroopan maassa sateenkaari-ihmisten oikeuksia pyritään rajoittamaan. Suomen tulisi näyttää esimerkkiä ihmisoikeuksien edistämisessä. Olemme sen nuorille velkaa.