Ilman koulutusinvestointeja ei synny kasvua  

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi julkisessa kuulemisessa, että talouden tasapainon edellytyksenä on inhimillisestä pääomasta eli suomalaisten osaamisesta huolehtiminen.

Koulutustason nostaminen tarkoittaa Rehnin mukaan myös investointeja koulutukseen. Olen tismalleen samaa mieltä.  

Talouskasvun kiihdyttäminen ei ole enää vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Inhimillinen pääoma on Suomen kilpailuvaltti. Sivistys on jokaisen oikeus, ei etuoikeus. 

Kun ajat ovat vaikeat niin osaamisen merkitys korostuu. Siksi keskustasta rakennetaan jälleen johtavaa sivistyspuoluetta.

Vahva perusta on rakennettu reilun vuosisadan aikana, mutta työsarkaa edelleen on. Keskusta järjesti 23. lokakuuta Osaamisen Kasvupäivän, jossa linjoja jälleen kirkastettiin. 

Tapahtuma kokosi yhteen yli 150 asiantuntijaa pohtimaan, miten Suomi voisi vauhdittaa talouskasvua osaamisen keinoin. Samalla puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoitti joukon uusia sivistysavauksia.  

Yksi keskeisistä avauksista oli alueellisten kasvutehtaiden perustaminen. Ne kokoavat yhteen osaajat, yritykset ja oppilaitokset vauhdittamaan innovaatioita ja kestävää talouskasvua.

Kasvutehtaat tarjoavat alustan tutkimukselle, kehittämiselle ja innovaatioille sekä kaikenlaiselle yrityssparraukselle.  

Toinen merkittävä ehdotus oli Työelämätohtori-ohjelma, joka yhdistää korkeakoulujen ja työelämän osaamisen.

Se tarjoaa väylän jatko-opintoihin niille ammattilaisille, jotka kehittävät ratkaisuja oman alansa haasteisiin yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Tämä on lääke osaamisvajeeseen ja keino vahvistaa yritysten kilpailukykyä. 

Keskusta haluaa myös uuden aikuiskoulutustuen, sillä jatkuva oppiminen työelämän murrosta elävässä Suomessa on kriittistä.  

Haluamme purkaa hakijasuman vaiheittain ja kasvattaa nuorten korkeakoulutettujen määrää kansallisen tavoitteen mukaan.

Nykyinen ensikertalaispainotteinen malli kuulostaa hyvältä, mutta uravalinnan pelko estää monia tarttumasta tilaisuuteen. Vain noin 30 prosenttia nuorista pääsee korkeakouluun ensiyrittämällä.

Suomessa on keskimäärin viisi välivuotta ennen kuin rohkeus omaan uravalintaan löytyy. Se on liikaa. Tarvitaan jaettu suunnitelma, miten hakijasuma puretaan. 

Me haluamme pelastaa peruskoulun ja huolehtia erityisesti perustaitojen kuten lukemisen ja laskemisen, oppimisesta. Se onnistuu toisen luokan loppuun lisättävän tarkastuspisteen avulla. 

Koulutuksen alkupäähän keskusta esittää pienten lasten koulua, jossa esikoulu ja ensimmäiset luokat muodostavat kokonaisuuden. Oppilas voi edetä yksilöllisesti, ja toisen luokan päätteeksi varmistetaan perustaitojen riittävyys. Armovitoset ja riittämätön tuki saavat riittää.

Tämä malli tukee oppimista ja ehkäisee varhaista syrjäytymistä.