Aamiainen ei olekaan niin tärkeä kuin ehkä luulit, sanoo tutkimus

”Päivän tärkein ateria” ei välttämättä olekaan niin tärkeä, ainakaan kun on kyse terveistä aikuisista.

Paastonneiden ja aamiaisen syöneiden aikuisten välillä ei ollut käytännössä minkäänlaista kognitiivista eroa muistia, tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisua mittaavissa testeissä, osoitti Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu, yli 3 400 henkilöä kattanut meta-analyysi.

Keskimääräinen ero oli tutkijoiden mukaan ”lähes nolla”. Syömisen väliin jättäneillä paaston mediaanikesto oli 12 tuntia.

Aivot vaihtavat energialähteen glukoosista ketoneihin, kun hiilihydraateista on pulaa noin 12–16 tunnin paaston vuoksi. Henkinen suorituskyky pysyy silloin vielä vakaana.

Paastoaminen ei siis ainakaan tee ihmisestä tyhmempää.

Paasto kuitenkin heikensi suorituskykyä silloin, kun koehenkilöt näkivät kuvia ruoasta. Nälkä häiritsi suoritusta siis lähinnä niissä tehtävissä, joissa ajateltiin ruokaa.

Jo ihmisen esi-isät hyötyivät siitä, että he kykenivät toimimaan selkeästi myös silloin, kun ruokaa ei ollut heti saatavilla.

Tuoreen analyysin tulos koskee kuitenkin vain aikuisia, tutkijat huomauttavat. Lasten aivot tarvitsevat säännöllisempää energiansaantia, joten lapset hyötyvät aamiaisesta.