Digitalisaatio arkipäiväistyy
Viekö digi työpaikat? Osaanko toimia sen kanssa? Syrjäytyykö osa ihmisistä digin vuoksi?
Kysymykset kertovat siitä, että emme vielä ole sinut digitalisaation kanssa. Se on avattava arjen ja ymmärryksen kielelle.
Onneksi äskettäin useampi digi-ihminen on ryhtynyt arkipäiväistämään digiä.
Alkuvuodesta Mikael Jungner kirjoitti hyvän puheenvuoron teemasta Elinkeinoelämän Keskusliitolle. Elokuussa Vesa Ilmarinen ja Kai Koskela puolestaan julkaisivat teoksensa Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja.
Hyvää hallintoa ja sujuvuutta mielivän Suomen valtion, kuntien ja muiden julkisten tahojen tulee ottaa digin mahdollisuudet vikkelästi käyttöön.
Paperinen ja arjen virka-aikaan sidottu julkinen hallinto ei vastaa enää sitä käsitystä, mikä ihmisillä on hyvin toimivista palveluista. Korkeaa verotustaan vastaan ihmisillä on oikeus odottaa nykyistä parempaa.
Hallitusohjelma painottaa digiä sekä julkisten palveluiden parantamisessa että yksityisen sektorin uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen luomisessa.
Hallituksen työnjaossa tontilleni kuuluu julkisen sektorin digin edistäminen. Tavoitteena on, että julkiset palvelut tehdään käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi.
Tulevaisuudessa julkisten palveluiden kattava asiakaspiste löytyy yhä useammin jokaisesta suomalaisesta kodista – tietokoneesta, ipadista tai puhelimesta.
Samalla kun sähköistämme julkisia palveluita, meidän on huolehdittava ja autettava heitä, jotka eivät ole tottuneet tai eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Palveluiden saatavuuden ja laadun pitää parantua kaikille.
Julkisten palveluiden digitalisoinnissa on kyse paljon mullistavammasta asiasta kuin A4-papereiden vaihtamisesta sähköiseen muotoon.
Olennaista on, että digitalisaation myötä vanhat ja toimimattomat prosessit voidaan purkaa ja luoda sujuvampia ja ripeämpiä toimintatapoja- ja ketjuja.
Hallitus on varannut julkisten palveluiden digitalisoimiseen 100 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta.
Ensimmäisenä hankkeena käynnistämme kansallisen tulorekisterin toteuttamisen.
Tulorekisteri tarkoittaa sitä, että meidän kaikkien työtulot ja esimerkiksi Kelalta saadut tuet ovat samassa rekisterissä eri viranomaisten saatavilla.
Reaaliaikainen rekisteri tulee helpottamaan työtulojen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamista. Tukiin liittyvä byrokratia helpottuu ja lyhytaikaisetkin työt tulevat houkuttelevimmiksi.
Tulorekisteri mahdollistaa sosiaaliturvajärjestelmän isommankin uudistamisen yhdessä perustulokokeilun kokemusten kanssa.
Rekisteri helpottaa myös yritysten elämää. Yritykset voivat toimittaa yhdellä kertaa kaikki tarvittavat palkanmaksuun liittyvät tiedot rekisteriin. Tulorekisteri tulee käyttöön vuonna 2019.
Digitalisaatiossa on kyse ajattelu- ja toimintatavan uudistamisesta.
Hallituksen työssä toimintatapojen uudistamiselle on annettu paljon painoarvoa.
Katsomme, että digin täysi hyödyntäminen, rivakka normien purku ja kokeilukulttuurin käyttöönotto ovat avaimia uudistaa Suomea.
Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja sekä kunta- ja uudistusministeri.
