Aikuiskoulutustuen poistaminen heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla
Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyvä aikuiskoulutustuen poistaminen vähentää erityisesti naisten mahdollisuuksia kouluttautua uusiin tehtäviin ja parantaa asemaansa työmarkkinoilla.
Leikkausta ajavien puheenvuoroissa tuki on leimattu yhteiskunnan tarjoamaksi lekotteluetuudeksi, josta sopii tiukan talouden aikana luopua.
Argumentti ei kestä kriittistä tarkastelua. Aikuiskoulutustuen leikkausehdotus on tehty kaavamaisesti ilman sukupuolivaikutusten arviointia.
Vaikka tytöt loistavat PISA-tuloksissa ja ovat nyt ohittaneet pojat myös matematiikassa ja luonnontieteissä, suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen läntisen Euroopan eriytyneimmät.
Suomi onkin teoriassa tasa-arvon mallimaa, mutta samalla tasa-arvon paradoksin paraatiesimerkki.
Paradoksi näkyy siinä, että tasa-ammatteja, joissa miesten ja naisten osuus on 40–60 prosenttia, on ainoastaan kymmenen prosenttia kaikista ammattialoista.
Työelämän ja siinä vaadittavien taitojen muuttuessa aikuiskoulutustuki on ollut avain urakehitykseen, kenties kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamiseen ja myös työmarkkinoiden monipuolistumiseen.
Naiset, joiden palkkataso on edelleen selvästi keskimäärin heikompi kuin miesten, ovat ahkerasti ja tuloksekkaasti käyttäneet aikuiskoulutustukea.
Siihen on ollut osaamisen täydentämisen lisäksi konkreettinen ja helposti ymmärrettävä syy: kohtuullisen toimeentulon turvaaminen opintojen aikana.
Kuulin vastikään mielenkiintoisen esimerkin. Terveysteknologia on kasvava toimiala, jonne naiset jostain syystä hakeutuvat heikosti.
Monilla naisista on pohjakoulutusta ja ammatissa hankittua kokemusta, jota voisi täydentää aikuiskoulutustuen avulla. Samalla työmarkkinoiden eriytymistä lähdettäisiin purkamaan.
Suomi on nuoruutta ihannoiva kulttuuri, vaikka rekrytointi-ilmoituksissa vaaditaan ääneen sanomattoman nuoren iän rinnalle pitkää kokemusta.
Edellisen eduskunnan laatiman tasa-arvoselonteon mukaan ikäsyrjintä työmarkkinoilla kohdistuu edelleen enemmän naisiin kuin miehiin.
Suomi on nuoruutta ihannoiva kulttuuri, vaikka rekrytointi-ilmoituksissa vaaditaan ääneen sanomattoman nuoren iän rinnalle pitkää kokemusta.
Aikuiskoulutustuki voi ehkäistä ikäsyrjintää ja vauhdittaa asennemuutosta.
Taitojen päivittäminen auttaa jatkamaan työuria, ja mahdollisuutta siihen on kansantaloudellisesti järkevää tukea.
Tasa-arvoajattelun mureneminen lähtee usein yksittäisistä vallassa olijoiden ulostuloista ja valtiontaloutta kokonaisuutena ajatellen pienistä leikkauksista.
Aikuiskoulutustuen poistaminen on yksituumaisesti torjuttava.