Hyvinvointialueilla tapahtuu – välillä järki saattaa jäädä narikkaan
Pirhan aluevaltuuston kokouksessa 17.12.2024 keskusteltiin kolme tuntia asiakasmaksujen korotuksista ja noin neljä tuntia talousarviosta.
Asiakasmaksut olivat kokouksen asialistalla, sillä Suomessa hallitus on valtioneuvoston asetuksen nojalla nostanut asiakasmaksujen enimmäismääriä ja vähentänyt vastaavalla summalla hyvinvointialueiden rahoitusta.
Tässä maamme hallitus asetti hyvinvointialueet puun ja kuoren väliin: kun tarvittavaa rahoitusta ei valtiolta tule, täytyi alueen joko päättää nostaa asiakasmaksuja, tehdä leikkauksia, tai lisätä alijäämää.
Jälkimmäinen lisäisi riskiä siitä, että hyvinvointialue ei pystyisi kattamaan vuoden 2026 lopussa alijäämiään lain edellyttämällä tavalla ja joutuisi nk. arviointimenettelyyn. Tämä saattaisi johtaa hyvinvointialueen (taloudellisen) itsenäisyyden menettämiseen.
Pirkanmaalla asiakasmaksuja korotettiin. Kiukkuisen palautteen voi osoittaa Suomen hallitukselle, jonka päätöksen takia Pirha ja sen aluevaltuusto joutuivat valitsemaan ”ruton ja koleran väliltä”.
Talousarviopykälässä keskusteltiin pitkään ikäihmisten päivätoiminnasta – Pirhassa on nimittäin päätetty lopettaa ikäihmisten päivätoiminta nykymuodossaan kesäkuun 2025 alusta ja korvata se etäpäivätoiminnalla.
Pirha tulkinnee lainsäädäntöä siten, ettei ikäihmisten päivätoiminnan tarjoaminen nykymuodossaan kuulu Pirhan vaan kuntien vastuulle.
Sosiaalihuoltolain 19§ 5) kohta kuitenkin edellyttää hyvinvointialueen tarjoavan tukipalveluna ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan”.
On vaikea kuvitella, että etäpäivätoiminta täyttäisi nämä ehdot – ainakaan, jos sitä tarjotaan ainoana vaihtoehtona henkilölle, joka ei pysty teknologiaa hyödyntämään. Entä kuinka hoidetaan lakisääteiset peseytymis- tai ateriointipalvelut, joita on tarjottu päivätoiminnan yhteydessä? Ehkä etänä ei kuitenkaan…
Palveluiden loppumisesta kärsivät aina asiakkaat ja heidän omaisensa ja omaishoitajansa siitä riippumatta, minkä tahon järjestettäväksi palvelut loppujen lopuksi kuuluisivat.
Jos päivätoiminnan lopettamisella haetaan kustannussäästöjä, ei niitä pidemmällä tähtäimellä välttämättä tule: Kun ikäihmisten kotona asumista tukevista kevyemmistä palveluista luovutaan, nousevat kustannukset, kun joudutaan nopeammin siirtymään raskaampiin, ympärivuorokautisen hoivan palveluihin.
Ihmettelen siis, onko tuotakaan päätöstä harkittu loppuun saakka?