Virta vei vasemmalle Saksankin vaaleissa

Pääkirjoitus

Saksan liittopäivävaaleissa jatkui viime aikojen trendi Euroopassa. Virta vei vasemmalle ja oikeisto menetti kannatustaan.

Sosiaalidemokraatit nousivat suurimmaksi puolueeksi, mutta eniten kannatustaan kasvattivat vihreät.

Kuusitoista vuotta maata hallinneen liittokansleri Angela Merkelin valtakausi päättyi hänen puolueensa pahaan vaalitappioon.

Kristillisdemokraatit tekivät historiansa huonoimman vaalituloksen 24,1 prosentin kannatuksella. Kannatus putosi lähes yhdeksän prosenttia edellisvaaleista.

Sosiaalidemokraatit saivat 25,7 prosenttia äänistä, ja puolueen kannatus nousi runsaat viisi prosenttiyksikköä.

Vihreät nousivat liittopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi vajaan viidentoista prosentin kannatuksella, nousua lähes kuusi prosenttiyksikköä.

Vaalien voittajiin kuului myös liberaalipuolue FDP, joka sai 11,5 prosentin kannatuksen.

Kristillisdemokraattien ohella vaalitappion koki myös oikeistopopulistinen AfD. Vasemmiston Linke uhkasi alustavien tulosten perusteella pudota valtakunnallisen viiden prosentin äänikynnyksen alle.

VAALITULOS kertoo Saksan poliittisen kentän pirstaloitumisesta. Sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit keräsivät molemmat parhaimmillaan reilusti yli 40 prosentin kannatuksen aina 1980-luvulle asti.

Vaalien tausta-analyysien perusteella puoluekentän murros jatkuu tulevaisuudessakin. Vanhojen valtapuolueiden kannatus painottuu vanhimpiin ikäluokkiin. Nuorempien äänestäjien keskuudessa suosituimpia puolueita olivat nyt vihreät ja liberaalipuolue FDP.

Tuloksissa näkyy edelleen myös jako itään ja länteen, vaikka Saksojen yhdistymisestä on kulunut jo yli 30 vuotta. DDR:n perintöä edustava Linke sai itäisessä Saksassa kymmenen prosentin kannatuksen. Populistipuolue AfD oli siellä jopa toiseksi suosituin puolue lähes 20 prosentin kannatuksella.

Luontevin vaihtoehto olisi kolmen vaalivoittajan SPD:n, vihreiden ja FDP:n koalitio eli niin sanottu liikennevalohallitus puolueiden tunnusvärien mukaan.

VAALIANALYYSEISSÄ on todettu, että saksalaiset äänestivät nyt ennen muuta liittokanslerista. Sosiaalidemokraattien kansleriehdokas Olaf Scholz veti tässä kisassa pisimmän korren kahdesta syystä.

Scholz toimi Merkelin hallituksen valtiovarainministerinä, ja hänet nähtiin vakauden edustajaksi Merkelin jälkeen. Toinen syy hänen suosioonsa oli, ettei hän tehnyt vaalikampanjassa pahoja virheitä kuten tärkeimmät kilpailijansa.

Kristillisdemokraattien Armin Laschet erehtyi kesällä nauramaan televisiokameroiden edessä, kun maan liittopresidentti oli pitämässä vakavaa puhetta maan tulvakatastrofin keskellä. Vihreiden Annalena Baerbockia syytettiin muiden kirjoittajien tekstien plagioinnista ja saavutusten liioittelusta elämäkertatiedoissa.

Liittokanslerin nimi ei kuitenkaan selvinnyt sunnuntaina SPD:n voitosta huolimatta. Enemmistöhallitukseen tarvitaan nyt todennäköisesti kolme puoluetta. Kuninkaantekijöiksi ovat nousemassa FDP ja vihreät.

LUONTEVIN vaihtoehto olisi kolmen vaalivoittajan SPD:n, vihreiden ja FDP:n koalitio eli niin sanottu liikennevalohallitus puolueiden tunnusvärien mukaan.

Mutta myös kristillisdemokraatit voivat jatkaa hallitsemista, mikäli onnistuvat houkuttelemaan vihreät ja FDP:n niin sanottuun Jamaika-koalitioon. Tämäkin nimitys viittaa puolueiden tunnusväreihin.

Myös vanhojen valtapuolueiden SPD:n ja kristillisdemokraattien suuri koalitio kannattaa pitää laskuissa mukana, vaikka sen molemmat osapuolet ovat lopen kyllästyneet tähän pakkoavioliittoon.

Hallitusneuvottelut saattavat nytkin viedä pitkään. Ennen joulua pitäisi kuitenkin uuden liittokanslerin nimi olla tiedossa.

Saksan hallitusratkaisua odotetaan ympäri maailmaa mutta erityisesti Euroopassa. Euroopan unionissa ei tehdä mitään merkittäviä päätöksiä ennen kuin Merkelin seuraajan valintaa.