Talvisodan päättymisen muisto kertoo, että on vaikeuksista selvitty ennenkin
On jotain vertauskuvallista, että koronaviruksen aiheuttama ”musta torstai” osui samaan aikaan, kun suomalaisia muistutettiin talvisodan päättymisen 80-vuotishetkestä.
Talvisota oli suuri kansallinen onnettomuus. Samalla elettiin koko maailmaa vuosikaudet runnelleen suuren sodan alkutahteja.
Talvisodan sata viisi kunnian päivää olivat Suomelle ankaria. Rintamilla sai surmansa tai katosi yli 26 600 sotatoimissa ollutta suomalaista, miehiä ja naisia.
Ankarimmin talvisota kosketti Kemiä. Sen väestöstä kaatui 3,3 prosenttia. Seuraavina murheellisessa tilastossa olivat Lappeenranta, Pihlajavesi, Karunki, Soini, Sodankylä, Uurainen sekä Längelmäki.
Koko maan väestöstä talvisota vei 0,8 prosenttia ennenaikaiseen hautaan.
Arpa ei siis ollut silloinkaan tasapuolinen.
Mutta tästä selvittiin.
Vaikka sodan ja viruspandemian vertaaminen voi tuntua väärältä, niissä on myös jotain samaa. Ne ovat yhteinen uhka.
”Talvisodan ihme” perustui Suomen ja suomalaisten yhteisiin ponnistuksiin. Puoluepoliittiset näkemyserot ja kiistat unohdettiin, ja koko kansakunta kävi yksimielisenä torjumaan vihollisen hyökkäystä.
Talvisodan hengessä onkin ehkä esimerkkiä myös tähän päivään.
Virus voitetaan aikanaan. Sen aiheuttaman kuilun yli päästään. Mutta jotta näin käy, on itsekkyys ja ahneus heitettävä hetkeksi syrjään.
Koronavirus on myös yhteinen, maailmanlaajuinen vihollinen. Siitä selviämistä auttaa talonpoikaisjärki.
Se sanoo, että asiantuntijoiden sanaan kannattaa luottaa, samalla tavalla kuin sähkötöissä sähkömieheen.
Siksi poliitikkojen tai mediankaan ei hyödytä ryhtyä lääkäreiksi ja epidemiologeiksi.
Poliitikoilla on suurista päätöksistä tosin vastuu. Poliitikkojen päätöksiin on kuitenkin turvallisempaa uskoa, jos ne perustuvat asiantuntijoiden näkemyksiin ja suosituksiin.
USA:n esimerkki parin päivän takaa näyttää, että esimerkiksi äkilliset, liian rankat rajoituspäätökset voivat olla enemmän haitaksi kuin eduksi.
Yllättävä matkustuskielto ja rajat kiinni -politiikka olivat maan talouselämälle kuin myrkkyruiske, eivätkä ne estä viruksen leviämistä Yhdysvalloissa.
Samalla tavalla kuin talvisodan aikoina vaaditaan nyt kaikilta sopeutumista. Emme tiedä vielä, mitä kaikkea lähiviikot ja -kuukaudet tuovat tullessaan.
Käytännön arki hankaloituu varmasti. Moni yritys joutuu vaikeuksiin. Lomautuksia tulee. Päivittäiset rutiinit muuttuvat. Erityisesti hoitohenkilöstö joutuu tekemään työtään suurissa paineissa.
Paniikkiin ei ole kuitenkaan aihetta. Viranomaisten määräykset ja suositukset sekä talonpoikaisjärki ovat hyvät ohjenuorat. Niiden mukaan on toimittava. Muuten ohjeet eivät auta.
Virus voitetaan aikanaan. Sen aiheuttaman kuilun yli päästään. Mutta jotta näin käy, on itsekkyys ja ahneus heitettävä hetkeksi syrjään. Omistajat, työntekijät, pankit, valtiovalta – ja koko kansakunta joutuvat joustamaan.
Mutta tästäkin selvitään.