Talousviisaiden neuvoista ei voi poimia vain parhaita paloja

Pääkirjoitus

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama talousviisaiden ryhmä julkaisi viime viikolla raportin koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen. Työryhmä antoi samalla oman esityksensä toimenpiteistä, joilla koronan taloudelle aiheuttamia vaurioita voidaan pehmentää ja joilla Suomen talous saadaan palautettua takaisin kestävälle pohjalle.

Selvitysryhmä tarjoaa koronakriisin kolmivaiheista talousohjelmaa. Ensimmäisessä vaiheessa pääpaino on yrityssektorin taloudellisen toimeliaisuuden palauttamisessa. Toisessa vaiheessa painopiste on elvyttävässä talouspolitiikassa. Viimeisenä ja vaikeimpana vaiheena on julkisen talouden tasapainottaminen.

Kiinnostus Vihriälän selvitysryhmän raporttia kohtaan on jäänyt yllättävän laimeaksi. Alkuvaiheen kriittisen ryöpytyksen ja kommentoinnin jälkeen keskustelu on hiipunut nopeasti.

Syitä syvään hiljaisuuteen voi olla useita. Koronashokin hoitamisessa ollaan vasta niin alkuvaiheessa, että vain harvat haluavat pohtia syvällisemmin kriisin talousvaikutuksia pidemmällä aikajänteellä.

Kansalaisia ja yrittäjiä kiinnostaa luonnollisesti enemmän se, miten he itse selviävät kriisin yli.

Tällainen suhtautuminen on ymmärrettävää, mutta ei välttämättä viisasta. Koronan lasku tulee maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Laskun maksaminen on helpompaa, kun etukäteen on mietitty, miten lasku maksetaan ja millä aikataululla.

Vihriälän työryhmän vastaanotto noudatteli viime vuosilta tuttua kaavaa.

Ennen kuin talousviisaiden paperista oli muste ehtinyt kuivua, useita sen sisältämiä esityksiä oli ammuttu alas saatesanoilla, että ”tästä ainakaan ei saa leikata” tai ”tätä emme hyväksy”.

Politiikassa on helpointa jakaa lisää rahaa. Se onnistuu kaikilta poliitikoilta – helposti ja vaivattomasti. Ongelmat alkavat kasaantua yleensä siinä vaiheessa, kun palveluja tai etuuksia joudutaan pakon edessä leikkaamaan.

Tämä aika on edessä Suomessakin – ennemmin tai myöhemmin. Jos joku kuvittelee, että koronakriisistä selvitään pelkästään elvyttämällä tai veroja korottamalla, ei ymmärrä tilanteen vakavuutta.

Jos edellinen hallitus ei olisi nostanut ikävillä talouspäätöksillä Suomea jaloilleen, taloudellinen pelivara olisi tällä hetkellä merkittävästi huonompi kuin nyt. Tätä faktaa ei mielellään muistella, vaikka syytä olisi.

Politiikassa on helpointa jakaa lisää rahaa. Se onnistuu kaikilta poliitikoilta – helposti ja vaivattomasti.

Koronakriisin synnyttämät taloudelliset ongelmat ovat vakavia ja paljon pitkäkestoisempia kuin alun perin kukaan osasi ennustaa. Miljoonat ovat vaihtuneet hetkessä miljardeiksi. Helppoja vaihtoehtoja tilanteen tasapainottamiseen ei ole.

Hallituksen rooliin kuuluu miettiä, miten Suomi pärjää koronan jälkeisessä maailmassa. Vihriälän työryhmän selvitystyö luo pohjan tulevalle keskustelulle ja päätöksenteolle.

Talousviisaiden raportista syntyneen keskustelun perusteella hallituksen turnauskestävyyttä ja yhtenäisyyttä koetellaan ensi syksynä kovalla kädellä. Koronan jälkeinen uusi normaali pakottaa myös hallituksen tarkistamaan omaa ohjelmaansa.