Talous on nyt vapaassa pudotuksessa eikä pohjaa näy
Koronavirusepidemia on kääntänyt talousluvut jyrkkään pudotukseen kaikkialla, myös Suomessa. Viimeisen viikon uutiset toistavat samaa synkkää viestiä.
Tilastokeskus kertoi viime torstaina, että työllisten määrä kääntyi maaliskuussa laskuun viime vuoteen verrattuna.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli jopa yli 70 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllisyyslukujen edessä oli miinusmerkki ensimmäistä kertaa sitten syksyn 2016.
Talouden pysähdys ei edes vaikuttanut koko voimallaan vielä maaliskuussa, joten seuraavien kuukausien luvut ovat todennäköisesti vielä synkempiä.
Toimiala toisensa jälkeen on ilmoittanut tarvitsevansa valtion tukea konkurssien estämiseksi.
Viime päivinä on puhuttu erityisesti ravintolayrittäjien ahdingosta. Tiistaina tuen tarvitsijoiden jonoon ilmoittautuivat teknologiateollisuus ja media-ala.
Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) lupaili tukea tiedotusvälineille, joiden mainostulot ovat romahtaneet samaan aikaan kun kansalaisten tiedon tarve on lisääntynyt.
Teknologiateollisuus kertoi tiistaina vientinäkymien heikkenemisestä. Uusia tilauksia ei tule. Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola arvioi, että ala tarvitsee 3-5 miljardin euron tukipaketin selvitäkseen.
Teknologiateollisuudeen viestiä vahvisti Turun Meyerin telakan ilmoitus yt-neuvotteluista jopa 450 hengen irtisanomiseksi.
Tukieuroja tarvitaan miljardikaupalla eikä valtio saa niitä mistään muualta kuin ottamalla velkaa.
Suomessa pahin onkin vielä edessä, koska kansantaloutemme perustuu niin pitkälti tavaroiden ja palveluiden vientiin.
Jos ja kun kysyntä maailmalla vaimenee, vientiteollisuuden työpaikat ovat vaarassa.
Sanna Marinin (sd.) hallitus on luvannut tehdä kaikkensa työpaikkojen turvaamiseksi ja turhien konkurssien välttämiseksi.
Tukieuroja tarvitaan miljardikaupalla eikä valtio saa niitä mistään muualta kuin ottamalla velkaa.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) tehtäväksi on jäänyt muistuttaa kasvavan velkataakan kääntöpuolesta.
Hallituksen on tehtävä uskottava suunnitelma siitä, miten velat maksetaan. Se vaatii jossain vaiheessa myös säästötoimia.
Keskustelu oppivelvollisuuden pidentämisestä on ensimmäinen oire siitä, mitä tuleman pitää.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) pitää tiukasti kiinni hallitusohjelman lupauksista.
Monien hallituspuolueidenkin kansanedustajien mielestä säästäminen voitaisiin aloittaa luopumalla uusista menolisäyksistä.
Tämä kiista pitää ratkaista viimeistään syksyn budjettiriihessä.
Kaiken lisäksi se on vasta alkusoittoa. Hallituksen kannattaa varautua vielä vaikeampiin keskusteluihin.
Jos uusien menojen peruminen on vaikeaa, miten vaikeaa onkaan ryhtyä karsimaan jo olemassa olevia menoja.
Se lienee kuitenkin edessä viimeistään siinä vaiheessa, kun akuutti kriisi on ohi.