Suomessa eletään aluepolitiikan uuden nousun aikaa, ja päättäjiltä odotetaan rohkeita toimia

Pääkirjoitus

Koronakriisi on muuttanut perustavalla tavalla suomalaisten suhtautumista etätyöhön. Etätyön maine on parantunut niin työantajien kuin työntekijöidenkin keskuudessa.

Työnantajat ovat huomanneet, että työt hoituvat kotikonttorilla vähintään yhtä tehokkaasti kuin yrityksen omissa tiloissa. Edellytyksenä on, että yrityksen tietojärjestelmät ovat riittävän hyvät ja tietoliikenneyhteydet toimivat kotoa käsin moitteettomasti.

Myös työntekijät ovat olleet pääosin tyytyväisiä etätöiden tekemiseen. Kiireen tuntu on vähentynyt ja vapaa- ajan määrä on lisääntynyt, kun työmatkat ovat jääneet joko kokonaan tai osittain pois.      

                                 

Etätyön suosio näkyy myös asuntomarkkinoilla. Omakotitalojen ja isompien asuntojen kysyntä on vahvistunut selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Samalla tavalla on käynyt loma-asuntojen kysynnälle.

Koronaepidemian myötä monet pienet maaseutumaiset kunnatkin ovat saaneet uusia asukkaita. Vuosia jatkunut kaupungistumiskehitys on samalla hieman hiipunut.

Se, mihin suuntaa kehitys Suomessa johtaa koronan jälkeen, on vielä hämärän peitossa. Ratkaisevaa on, miten yritykset ja yhteiskunta suhtautuvat monipaikkaiseen asumiseen ja etätöiden yleistymiseen.

Poliittisilla päättäjillä on nyt myös valinnan paikka. Kannustetaanko ihmisiä muutokseen vai ei?

Keskusta on puolustanut aina vahvasti alueellista tasa-arvoa.

Keskusta on puolustanut aina vahvasti alueellista tasa-arvoa. Puolue on korostanut, että kaikilla kansalaisilla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus julkisiin palveluihin riippumatta siitä, missä postinumerossa asuu.

Näille puheille ja vaatimuksille kilpailevien puolueiden edustajat ovat naureskelleet usein pilkallisesti. Korona-aikana naureskelua on kuultu jostain syystä vähemmän.

Moni etätöitä tehnyt kansanedustaja on saattanut huomannut, että työt hoituvat kohtuullisella tavalla myös kotoa käsin.

Mitä päättäjät voivat sitten tehdä?

Yksi vastaus tähän saatiin kuluvalla viikolla valtiosääntöasiantuntija Tuomas Ojasen selvityksestä. Sen mukaan perustuslaki ei estä harvaan asuttujen alueiden taloudellista tukemista.

Tähän asti näitä Norjan mallin mukaisia toimia on pidetty perustuslain vastaisina. Harvaan asutuille alueille muuttaville voidaan siis myöntää verohuojennuksia, antaa opintolainoja anteeksi tai maksaa syrjäseutulisää alueella asuville kuntien tai valtion virkamiehille.