Suomella ei ole varaa jäädä tuleen makaamaan – hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää merkittäviä uudistuksia
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäjiä huoletti Suomen surkea taloustilanne.
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi puolueilta vaadittiinkin selkeää ohjelmaa Suomen talous- ja työllisyystilanteen parantamiseksi sekä valtion velkaantumisen taittamiseksi.
Tilanteen vakavuudesta vallitsi laaja yhteisymmärrys. Kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tiedostivat, että taloustilanteen kääntäminen ei onnistu ilman reippaita säästöpäätöksiä ja isoja rakenteellisia uudistuksia.
Tämän kevään eduskuntavaalien alla talous- ja uudistuspuheet ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Ei vähiten siksi, että talous- ja työllisyystilanne on nyt selvästi parempi kuin neljä vuotta sitten.
Hallitus on saavuttanut kaikkien yllätykseksi keskeiset talous- ja työllisyystavoitteensa. Tavoitteet olisivat jääneet saavuttamatta, ellei hallitus olisi pitänyt sitkeästi kiinni omasta ohjelmastaan.
Opposition mielestä tulipalo on luonnollisesti sammutettu väärin keinoin.
Hyvästä talouskasvusta ja työllisyyskehityksestä huolimatta Suomella ei ole varaa jäädä kellumaan hyvän olon tunteeseen.
Suomen myönteinen talouskehitys näkyy myös puolueiden vaaliohjelmissa. Säästöjen sijasta monet puolueet ovatkin esittäneet menolistoja.
Hyvästä talouskasvusta ja työllisyyskehityksestä huolimatta Suomella ei ole varaa jäädä kellumaan hyvän olon tunteeseen. Isoja uudistuksia ja vaikeita päätöksiä vaaditaan myös tulevalta hallitukselta.
Ministeriöiden kansliapäälliköiden maanantaina julkaiseman raportin mukaan Suomen päättäjille päänvaivaa aiheuttavat 2020-luvulla ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kestävyys.
Raportin julkistamistilaisuudessa puhunut oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kiitti Sipilän hallitusta työstä, jota se on tehnyt hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Timosen mukaan Sipilän hallitus on omalla työllään luonut ”paremmat edellytykset jatkaa työtä, sillä perustukset ovat paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten”.
Suomen kärkivirkamiesten yksiselitteinen viesti päättäjille oli, että ”vaikeiden päätösten aika ei ole ohi”.
Virkamiesten mukaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen edellyttää muun muassa työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin, työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja syntyvyyden laskun taittumista.
Jos päättäjät eivät löydä näihin ongelmiin toimivia ratkaisuja, yhteiskunnan on vähennettävä menoja. Suomeksi tämä tarkoittaa etuisuuksien leikkauksia ja verojen korotuksia.
Toivottavaa onkin, että jokainen kansanedustajaehdokas lukisi vähintään kerran läpi kansliapäälliköiden tekemän Mahdollisuuksien Suomi -raportin läpi.