Suomalaisten maahanmuuttoasenteet vaihtelevat maan taloustilanteen mukaan, mutta ne eivät näytä kärjistyneen Itä-Euroopan tapaan

Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan eivät ole kärjistyneet samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetiedustelusta (3.1.).

Tärkeästä asiasta tehty tutkimus on tosin suppeahko. Vastaajien joukko on vain tuhat. Virhemarginaali onkin suuri, noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisäksi maahanmuuttokeskustelua vaivaavat käsiteongelmat. Miten erottaa maahanmuutto sekä toisaalta pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen? Mitä tarkoittaa rasismi, josta myös HS:n selvityksessä kysyttiin.

Maahanmuutto sopii suomalaisten enemmistölle, jos tulijat työllistyvät.

Se näyttää kuitenkin selvältä, että suomalaisten käsitykset maahanmuutosta eivät ole ainakaan voittopuolisesti negatiivisia. Meillä ei ole niin laajaa ulkomaalaisvastustusta, kuin monissa itäisen Euroopan maissa.

Asenteet eivät ole muuttuneet vastustavaan suuntaan edes pakolaiskriisin myötä, vaikka toista olisi voinut odottaa.

Tämä ilmenee suhtautumisesta väittämään ”Kaikkien, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja tekemään työtä, on saatava tulla tänne.”

Uuden selvityksen mukaan 67 prosenttia vastanneista oli tämän väittämän kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Täysin eri mieltä oli vain 11 prosenttia. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 50 ja 20 prosenttia.

Asenteiden kehitys on loogista. Yhä useampi ymmärtää, että ulkomailta tuleva työvoima on välttämätöntä, jotta Suomen pyörät pyörisivät.

Maahanmuuttoa tarvitaan esimerkiksi rakentamisessa, liikenteessä, hoiva-alalla, puhtaanapidossa, maataloudessa ja jopa marjametsissä. Meitä suomalaisia ei riitä kaikkiin töihin. Onpa kehitys vienyt valitettavasti siihenkin, että kaikki työt eivät meille enää kelpaa. Emme vain yksinkertaisesti viitsi.

Ja ymmärrys kasvaa viimeistään silloin, kun joudumme ajattelemaan, onko meillä riittävästi käsiä hoitamaan omia vanhuuden vuosia.

Mutta selvältä näyttää myös se, että asenteet ovat sidoksissa Suomen taloustilanteeseen. Vaikka HS yritti omassa otsikoinnissaan antaa kuvan, että suomalaiset aivan tahtomalla tahtoisivat lisää maahanmuuttajia, ei tämä näytä pitävän tulosten valossa paikkaansa.

Tämän kertovat vastaukset kysymykseen ”Pitäisikö Suomen ottaa lisää maahanmuuttajia”. Myönteisiä oli nyt 47 prosenttia, kielteisiä 41 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten lisää maahanmuuttajia halusi 55 prosenttia, vastaan oli 39 prosenttia.

Vastauksia onkin helppo tulkita niin, että kun taloudessa menee hyvin, maahanmuuttoa arvellaan tarvittavan, mutta nimenomaan niin, että tulijat työllistyvät.

Samaan suuntaan näyttävät asenteet kiristyneen jopa sellaisissakin maissa, jotka ovat rakentaneet hyvinvointiaan paljolti maahan muuttaneiden ja vierastyövoiman avulla. Yleinen näkökulma on: ”Tervetuloa, mutta vain jos työllistyt.”