Sähkön ja polttoaineiden hintapiikki luo paineita hallitukselle – hyvää ja halpaa keinoa hintojen keventämiseen ei ole
Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat viime kuukausina olleet rajussa nousussa. Energiahintojen hintapiikki selittyy suurelta osin maailmanmarkkinahintojen nousulla.
Sähkön hinnankorotukset näkyvät suoraan niiden kuluttajien kukkarossa, joilla on pörssisähkösopimus. Tällaisia sopimuksia oli viime syksynä reilusti alle kymmenellä prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Sähkön hinnannousun jälkeen moni kotitalous on luopunut omasta aloitteestaan pörssisähköstä.
Polttoaineiden hinnannousu maailmanmarkkinoilla näkyy sen sijaan suoraan kuluttajien lompakossa. Bensa-asemien pumppuhinnat vaihtelevat markkinatilanteen mukaan jopa tunneittain.
Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut korona-ajan aallonpohjasta yli nelinkertaiseksi. Vuoden 2020 keväällä öljyn tynnyrihinta oli halvimmillaan noin 20 dollaria tynnyriltä. Tällä hetkellä hinta on noin 95 dollaria tynnyriltä.
POLTTOAINEIDEN ja sähkön hinta ovat poliittisesti herkullisia kohteita, koska ne koskettavat lähes jokaista suomalaista. Siksi ei ole yllätys, että oppositio teki aiheesta hallitukselle välikysymyksen.
Kokoomusta perussuomalaisten masinoimaan välikysymykseen ei otettu mukaan. Kokoomuksen oman tarinan mukaan se ei edes halunnut olla mukana välikysymyksessä.
Välikysymyksen allekirjoittaneiden puolueiden huoli korkeista energiahinnoista on aito ja perusteltu. Tuskin kukaan kuluttaja ostaa mielellään kallista bensaa tai maksaa kotinsa lämmityksestä ylimääräisiä euroja.
Helppoja keinoja polttoaineiden tai sähkön hintojen laskemiseen ei ole. Selvää on, että yksittäisellä valtiolla ei ole mitään keinoja vaikuttaa maailmanmarkkinahintojen määräytymiseen.
Yksinkertaisin tapa vaikuttaa kohonneisiin hintoihin on laskea polttoaineiden ja sähkön verotusta. Veroalen hintalappu on kuitenkin korkea.
Valtionvarainministeriön Helsingin Sanomille teettämän arvion mukaan bensiiniveron laskeminen viidellä sentillä vähentäisi verotuloja 250 miljoonalla eurolla. VM:n kansliapäällikön Juha Majasen mukaan verojen keventäminen on kallis ja tehoton tapa keventää kansalaisten maksutaakkaa.
Oppositiopuolueiden välikysymyksen jälkeen hallituksen pakko reagoida tavalla taikka toisella energiahintojen hinnannousuun.
SUOMEN valtion budjetti on ollut jo pitkään alijäämäinen. Valtio joutuu ottamaan jatkuvasti lisää velkaa menojensa kattamiseksi.
Veronalennusten toteuttamiseksi hallituksen pitäisi etsiä uusia säästökohteita. Niiden löytäminen on helpommin sanottu kuin tehty. Tämä tekee polttoaineiden veroalen toteuttamisesta entistä hankalampaa.
Toiveita energiahintojen huojentamiseen kuitenkin on myös hallituksen sisällä. Korkeiden hintojen kompensoiminen niin, että se kohdistuu oikeudenmukaisesti energiahintojen noususta kärsiviin kansalaisiin, on mutkikasta.
ENITEN kannatusta on saanut niin sanottu ammattidieselin käyttöönottaminen kuljetusalan ahdingon helpottamiseksi. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on toivonut, että ammattidiesel saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti.
Vastaava järjestelmä on käytössä useissa EU-maissa. Kuljetusyritykset saavat dieselin polttoaineverosta palautusta.
Oppositiopuolueiden välikysymyksen jälkeen hallituksen pakko reagoida tavalla taikka toisella energiahintojen hinnannousuun. Lähiajat näyttävät, mihin toimiin hallitus ryhtyy tilanteen korjaamiseksi.
Paine on joka tapauksessa niin kova, että tekemättäkään ei voi jättää. Ei, vaikka opposition toiveet ja vaatimukset ovat keskenään pahasti ristiriidassa.
Ylimääräistä rahaa valtion kassassa ei ole, joten toiveet on syytä pitää maltillisina.