Pitkä neuvotteluruletti päättyi järjen voittoon
Kilpailukykysopimus sai sinetin, kun kunta-alan järjestöt allekirjoittivat sopimuksen alkuviikosta. Yli vuoden kestänyt neuvotteluprosessi saatiin näin viimein ja vihdoin päätökseen.
Hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) alkuperäinen tavoite oli tehdä laaja yhteiskuntasopimus. Sen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli Suomen kilpailukyvyn parantaminen suhteessa pahimpiin kilpakumppaneihin Ruotsiin ja Saksaan.
Tämä tavoite saavutettiin, vaikka sopimuksen nimikin vaihtui matkan varrella.
Työntekijöitä edustavat ammattiyhdistysliikkeet suostuivat jäädyttämään palkat vuoden ajaksi ja lisäämään työtunteja. Lisäksi julkisen sektorin työntekijöiden lomakorvauksia leikattiin määräajaksi.
Paikallisen sopimisen osalta neuvottelut jäivät torsoksi, kun Suomen Yrittäjät jättäytyivät sopimuksen ulkopuolelle. Yrittäjät eivät halunneet tuoda luottamusmiesjärjestelmää järjestäytymättömiin yrityksiin.
Ammattiyhdistysliike joutui kiky-neuvotteluissa ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa siltä vaadittiin omien jäsentensä etujen heikentämistä.
Kilpailukykysopimuksen lopputulosta voi pitää vähintäänkin hyvänä.
Prosessi valoi uskoa suomalaiseen neuvottelu- ja konsensuskulttuuriin. Vaikeistakin asioista voi päästä yhteisymmärrykseen, jos osapuolet luottavat toisiinsa.
Ammattiyhdistysliike joutui neuvotteluissa ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa siltä vaadittiin omien jäsentensä etujen heikentämistä. Tähän asti neuvottelujen lähtökohtana on ollut aina työntekijöiden etujen lisääminen. Tässä suhteessa sopimus on historiallinen.
Sopimuksen syntymistä vauhditti merkittävästi hallituksen lupaus veronalennuksista. Yli 500 miljoonan euron veronkevennysten ansiosta palkansaajien ja eläkeläisten reaalitulot kasvavat ensi vuonna. Tämän ansiosta kotimainen ostovoima ei heikkene.
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta lähivuosina. Silloin tiedämme, kuinka paljon sopimus paransi suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, millainen vaikutus sillä oli maan taloustilanteeseen ja syntyivätkö luvatut 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa.
Nyt hyväksytty sopimus on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin lihava riita.