Pääkaupunkiseudulla nähtiin pieni koronasodan arvovaltakamppailu, jonka hallitus voitti, mutta jospa yhteistyö toimisi vastedes vielä paremmin

Pääkirjoitus

Pääkaupunkiseudulle tulee uusia koronarajoituksia maanantaina voimaan tulleiden lisäksi.

Valmisteilla on kaikkien kaupungin palvelutilojen sulkeminen ja kaikkien yleisötilaisuuksien kieltäminen. Lisäksi toisen asteen oppilaitokset siirtyvät etäopetukseen.

Torstaina päätettäneen, että pääkaupunkiseudun kunnissa otetaan käyttöön koko keinovalikoima, joka kaupungeilla on, kertoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tiistaina. Vain peruskoulu ja varhaiskasvatus jatkuvat nykyisellään.

Vapaavuoren mukaan järeämpiä toimia tarvitaan, koska sairaalahoidon tarve on kasvanut. Lisäksi on tullut ilmi huolestuttavia tartuntatapauksia hoiva- ja asunnottomien yksiköissä.

Myös tartuntojen jäljitys on ruuhkautunut. Liian moni ei noudata suosituksia. Vapaavuori ja HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen vetosivatkin tiedotustilaisuudessa voimakkaasti niin kansalaisiin kuin yksityisiin tilaisuuksien järjestäjiinkin, joita kaupungit eivät voi komennella.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ryhtiliikettä edelsi pieni arvovaltakamppailu kaupunkien ja maan hallituksen kesken. Presidentti Sauli Niinistökin osallistui siihen, hallituksen puolella.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat kertoivat nimittäin perjantaina (20.11.) uusista koronarajoitustoimista, jotka tulivat voimaan maanantaina (23.11.).

Niiden mukaan yli 20 hengen yleisötilaisuudet kiellettiin kolmen viikon ajaksi ja aikuisurheilun harrastustoimintaa rajoitettiin. Esimerkiksi uimahallit pysyivät auki, mutta sisään luvattiin ottaa vain puolet sallitusta kävijämäärästä. Myös kirjastojen lukusalipaikat on puolitettu.

Pääministeri Sanna Marin sanoi heti päätöksen tultua julki, että enemmänkin olisi voinut tehdä. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vaati järeämpiä rajoitustoimia koko Uudeltamaalta, ja perhepalveluministeri Krista Kiuru ilmoitti, ettei Uudellamaalla ole tehty kaikkea hallituksen suosittamaa ja järjesti jo tiistaiksi kokousta rajoitusten tiukentamiseksi.

Presidentti Sauli Niinistökin tuli julkisuuteen, oli huolissaan, ja sanoi poikkeustilavaatimusten täyttyneen.

Ehkä muutaman päivän tapahtumat auttavat myös yhteistyön paranemiseen hallituksen ja pääkaupunkiseudun välillä.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN kunnille tulikin kiire. Vielä maanantai-iltana (23.11.) Helsingin Sanomat otsikoi näin:

” Helsingin, Espoon ja Vantaan johtajat seuraavat rauhallisina ministereiden korona­ryöpytystä: ”Uudet linjaukset tulivat voimaan vasta maanantaina.”

Mutta jo seuraavana päivänä Vapaavuoren ja HUS:n viesti oli toinen.

”Näyttää siltä, että pelkkä asteittain tiukkeneva ote ei riitä, vaan tarvitsemme kunnoin herätyksen”.

PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS olikin oikea. Hallituksella on vastuu koko maasta, kaupunginjohtajilla kaupungeistaan.

Taustalla kummittelee tietenkin joulun aika. Siihen on tasan kuukausi.

Suomalaiseen joulunviettoon kuuluu, että sadat tuhannet aikovat matkustaa joulun viettoon tai jouluvierailuille. Monet heistä haluaisivat lähteä pääkaupunkiseudulta muualle maahan, mummolaan, Lappiin, maakuntiin.

Tähän kuvaan ei sovi esimerkiksi Uudenmaan eristäminen kevään tapaan, ei mitenkään. Siitä syntyisi kapina. Siksi on viisainta tehdä kaikki voitava, että Suomessa pystyttäisiin viettämään joulua niin normaalisti kuin mahdollista.

On siis syytä taas kiittää pormestari Vapaavuorta ja kumppaneita. He tekivät sen, mikä oli välttämätöntä, vaikkakin henkisen painostuksen alla.

Mutta ehkä muutaman päivän tapahtumat parantavat myös yhteistyötä hallituksen ja pääkaupunkiseudun välillä.

Vapaavuori muotoili toivomuksen näin:

”Tehtäisiin saumatonta ja hyvää, toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä.”

Hyvä toive. Suomen luvut kertovat, että Suomen koronapolitiikka on ollut onnistunutta. Siitä kannattaa pitää yhdessä kiinni.