Nord Stream 2 kannattaa pitää Suomessa ympäristökysymyksenä
Nord Stream 2 -kaasuputkihanke on periaatteessa energiapoliittinen hanke. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa siitä on kuitenkin kehkeytynyt ennen muuta poliittinen kiista.
Ensimmäisen kaasuputken vetämisestä Itämeren pohjaan päätettiin runsas kymmenen vuotta sitten aivan toisenlaisessa tilanteessa. Hankkeen saksalaiseksi veturiksi nousi Saksan sosiaalidemokraattinen liittokansleri Gerhard Schröder, joka siirtyi vaalitappion jälkeen kaasuyhtiön leipiin.
Nord Stream 2 on tarkoitus toteuttaa samalla konseptilla kuin ensimmäinenkin. Hanketta toteuttavan yhtiön enemmistön omistaa venäläinen Gasprom, minkä lisäksi mukana on joukko länsieurooppalaisia energiayhtiöitä, esimerkiksi brittiläishollantilainen Shell.
Putki mahdollistaisi kaasun tuonnin kaksinkertaistamisen Venäjältä Saksan kautta Euroopan käyttöön tilanteessa, jossa läntisen Euroopan omat kaasuvarat ovat ehtymässä. Samalla vahvistuisi tietysti riippuvuus Venäjän kaasusta.
EU:n komission tehtävä on arvioida, onko hanke sopusoinnussa EU:n energialainsäädännön kanssa.
Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin myötä Nord Stream 2 nähdään entistä laajemmin poliittisena hankkeena. Kärkevimmät kriitikot kysyvät, pitääkö EU-maiden rahoittaa kaasuostoilla Venäjän sotatoimia Syyrian ja Ukrainan konflikteissa.
Kaasuputken toinen pää on Saksassa. Liittokansleri Angela Merkel on tukenut hankkeen toteuttamista, mutta myös kristillisdemokraattien joukoista on alkanut kuulua kriittisiä äänenpainoja. Vihreät vastustavat putken rakentamista kiivaasti niin Saksassa kuin laajemminkin EU:n piirissä.
Saksan sosiaalidemokraatit tukevat hanketta. Sen sijaan Ruotsin demarihallitus suhtautuu siihen kriittisesti, ja ruotsalaisten satamien käyttö rakentamistöiden tukikohtina on pyritty estämään.
Suomen ei kannata lähteä neuvomaan Saksaa, miten sen pitäisi energiatarpeensa hoitaa.
Suomessa Juha Sipilän hallituksen linja on ollut sama kuin Matti Vanhasen hallituksella ensimmäistä kaasuputkea rakennettaessa. Sen mukaan putki voidaan vetää Suomen talousvyöhykkeen läpi, jos hanke täyttää lain asettamat ympäristövaatimukset.
Entinen linja toimii tässäkin tilanteessa. Suomen ei kannata lähteä neuvomaan Saksaa, miten sen pitäisi energiatarpeensa hoitaa.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi tuo vielä omat mausteensa kaasuputkisoppaan. Trump saattaa hyvinkin ryhtyä hieromaan eri asioissa kauppoja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Sopii kysyä, mitä järkeä olisi lähteä tässä tilanteessa heikentämään EU:n ja Venäjän taloussuhteita.