Muidenkin kuin perussuomalaisten on jo ymmärrettävä, että some-politikointi on tullut jäädäkseen. Ja huom! Koskee myös keskustaa!
Pidimme kehityksestä tai emme, somesta on tullut aina vain voimakkaampi politiikan teon väline. Kulunut vaalikausi ja äskeiset vaalit olivat tästä konkreettisia todisteita.
Tutkimuslaitos Laboren laaja ”Kupliiko pinnan alla” -tutkimus antoi jo odottaa järistystä. Sen mukaan perussuomalaiset olivat vaalien alla ylivoimaisesti nuorten suosikkipuolue. Tutkimus näytti tapahtumien suuntaa.
Jos kysytte nuorilta, he kertovat, että Tiktok oli ehdottomasti painavin politiikka-areena. Taakse jäävät Facebook, Youtube, Twitter, Instagram ja Snapchat, vaikka kaikissa niissäkin politikoitiin.
Some myös palkitsi monet osaavat käyttäjänsä.
Sebastian Tynkkynen (ps.), 34, Oulusta sai 17 378 ääntä. Hurja määrä kansanedustajallekin, sillä hän ei käyttänyt vaalityöhönsä juuri rahaa. Hän toteutti kampanjansa ”pääasiassa sosiaalisen median alustoilla” (Yle 3.4.).
Miko Bergbom (ps.), 27, Sastamalasta keräsi 10 525 ääntä. Hän on uusi kansanedustaja. Hän teki vaalikampanjansa sosiaalisessa mediassa. Hänellä on seuraajia Tiktokissa yli 50 000, Facebookissa 18 000, Twitterissä noin 13 000 ja Instagramissa runsaat 5 000 (HS 3.4.).
Hänen videoillaan on Tiktok-palvelussa 1,5 miljoonaa tykkäystä (STT 3.4.).
Joakim Vigelius (ps.), 26, Tampereelta on niin ikään uusi kansanedustaja. Hän sai 10 113 ääntä. Hänen Tiktok-videoillaan saattaa olla pari sataa tuhatta katsojaa (Yle 4.4.).
Siinä muutama esimerkki.
TUNTUU hassulta, mutta Laboren tutkimuksen mukaan nuoret eivät kuitenkaan kannata perussuomalaisia niinkään puolueen tavoitteiden takia. Eivät he ole niin konservatiivisia, äärioikeistolaisia tai maahanmuuttovastaisia.
”Olennaisin viesti on se, että perussuomalaisten suosiota nuorten keskuudessa ei välttämättä selitä se, mitä politiikkatoimia puolue ajaa – vaan pikemminkin miten se niitä ajaa.” (HS 24.3.).
Pitää olla somessa ja varsinkin Tiktokissa. Somessa sana on vapaa. Jokainen valitsee tyylilajinsa ja brändinsä. Viestin eettinen puoli jää jokaisen omaan harkintaan. Jokainen päättää senkin, kuinka tarkasti erottaa faktat ja mielipiteet vai erottaako ollenkaan.
Olennaista on siis se, miten puolue politiikkatoimiaan ajaa. Videoita voi otsikoida esimerkiksi näin:
”PS vs. muut”, (siis Perussuomalaiset vastaan muut). Tai ”Tynkkynen vs. hyveposeeraaja”. Tai ”Tynkkynen vs. Orpo”.
Somessa voi tehdä nimeään tunnetuksi tehokkaasti ja halvalla. Niin teki kemiläinen Matti Määttä. Hänellä on Tiktokissa Höpömasa-tili. Siellä Lapin mies huutaa, kiroilee ja soittaa suutaan – ja saa 2 791 ääntä. Hän on nyt perussuomalaisten varakansanedustaja.
Laboren tutkimuksen mukaan 15–29-vuotiaiden Tiktok-käyttäjien keskuudessa perussuomalaisten kannatus onkin peräti 32,5 prosenttia. Niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät käytä Tiktokia, perussuomalaisten kannatus on 21,8 prosenttia.
On toki muitakin puolueita, joissa etevimmät ovat huomanneet somen merkityksen. Mutta perussuomalaisilla on nyt ilmaherruus.
Johtopäätös voi olla vain yksi: Täysillä mukaan, keskusta.
JOHTOPÄÄTÖS voi olla vain yksi: Täysillä mukaan, keskusta. Monella keskustaedustajalla some-tilejä onkin. Silti voimaa ja näkyvyyttä tarvitaan paljon lisää.
Tuskaa helpottaa, että ihan varmasti kaikissa muissakin puolueissa ajatellaan samaan tapaan.
Mutta on ymmärrettävä somen toimintatapa. Some-politikointia on harjoitettava kaiken aikaa eikä vasta vaalien alla. Päivityksiä on tehtävä yhtenään. On rakennettava oma brändi ja oma tyyli. On pantava tunnetta ja omaa persoonaa peliin. On yksinkertaistettava ja löydettävä asioiden ytimet.
On varmasti myös opiskeltava ja organisoiduttava ja turvauduttava niihin, joilla on jo enemmän näkemystä. Sebastian Tynkkynenkin on pitänyt omia somekurssejaan. Niin keskustassakin on tehtävä. Erityisesti keskustanuorille tässä voisi olla työsarkaa.
Esitteiden jakelu, naamakuvien levittely pitkin teiden varsia, tupaillat tai vaalikojuilla seisoskelu eivät nyt yksinkertaisesti enää riitä.
Perinteistä vaalityötäkin tarvitaan, sillä vanhempaa polvea ei somen kautta tavoita. Mutta nuoriso voi jäädä perinnepoliitikoilta kokonaan löytymättä.
Ja nuorisosta kasvavat tulevaisuuden äänestäjät.
