Keskustan kunto punnitaan presidentinvaaleissa
Maalaisliitto-keskusta on asettanut oman ehdokkaan kaikkiin itsenäisyyden ajan presidentinvaaleihin vuodesta 1931 lähtien.
Tasavallan ensimmäisen presidentin valitsi eduskunta vuonna 1919. Maalaisliiton kansanedustajat äänestivät edistyspuolueen K. J. Ståhlbergia, joka tuli myös valituksi.
Vuonna 1925 presidentin valitsivat vaaleilla valitut 300 valitsijamiestä.
Maalaisliitto ei asettanut tuolloin omaa ehdokasta, koska puolueessa toivottiin viimeiseen saakka Ståhlbergin suostuvan toiselle kaudelle.
Kun Ståhlbergin kielto osoittautui ehdottomaksi, presidentiksi seuloutui vaalin kolmannella kierroksella todellinen yllätysnimi, maalaisliiton Lauri Kristian Relander.
Hänet nimettiin ehdokkaaksi vasta päivää ennen valitsijamiesten kokousta.
Vuodesta 1931 lähtien maalaisliitto-keskusta on asettanut aina oman ehdokkaan, jonka nimissä vaalikampanja on käyty.
Silloisen vaalijärjestelmän luonteesta kertoo vuoden 1937 vaali.
Maalaisliiton Kyösti Kallio tuli valituksi, vaikka puolueen kannatus valitsijamiesvaaleissa jäi historian heikoimmaksi, 16,6 prosenttiin. Sillä heltisi 56 valitsijamiestä.
Kallio tuli kuitenkin valituksi SDP:n ja eräiden porvarillisten ryhmien valitsijamiesten tuella.
Kaikkein parhaimman tuloksen valitsijamiesvaaleissa maalaisliitto teki noottikriisin jälkitunnelmissa vuonna 1962.
Tuolloin 31,7 prosenttia äänestäjistä antoi tukensa Urho Kekkosen uudelleenvalinnalle Maalaisliiton kautta.
Lähes sadan vuoden ajan keskustan kannattajat ovat äänestäneet uskollisesti puolueen asettamaa ehdokasta presidentinvaaleissa.
Vuodesta 1994 lähtien presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla.
Keskustan ehdokkaan kannatus on vaihdellut suunnilleen samoissa rajoissa kuin valitsijamiesjärjestelmän aikaan.
Tähän mennessä huonoimman tuloksen keskusta teki vuonna 2012, jolloin Paavo Väyrysen sai 17,5 prosenttia äänistä.
Paras tulos syntyi vuoden 2000 vaaleissa, joissa Esko Aho meni toiselle kierrokselle 34,4 prosentin kannatuksella.
Lähes sadan vuoden ajan keskustan kannattajat ovat äänestäneet uskollisesti puolueen asettamaa ehdokasta presidentinvaaleissa.
Nyt keskustan ehdokas on puolueen entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Matti Vanhanen. Hänet asetti ehdokkaaksi Seinäjoen puoluekokous kesäkuussa 2016.
Nyt mielipidemittaukset ovat kertoneet, että jopa enemmistö keskustan kannattajista harkitsee istuvan presidentin Sauli Niinistön äänestämistä. Hän on taustaltaan kokoomuslainen.
Niinistö on tehnyt hyvää työtä, jota keskustan kannattajat arvostavat.
Matti Vanhanen on kuitenkin monella mittarilla mitattuna vielä parempi ehdokas, joka ansaitsee kaikkien keskustalaisten tuen.
Keskustan ryhti on tähän asti pitänyt varsin hyvin kaikissa presidentinvaaleissa. Vanhasen vahva loppukiri antaa uskoa siihen, että se pitää tälläkin kertaa.