Sirkushuveissa menestyskin voi lääkitä kansakunnan itseluottamusta – ja juuri sitä Käärijä tarjosi suomalaisille
Suomi paistatteli viikonvaihteessa kansainvälisen median valokeilassa. Euroviisuissa Suomea edustanut Käärijä oli katsojien ylivoimainen suosikki, mutta jäi silti kilpailussa kakkossijalle.
Hopea ei ole häpeä. Kakkossija kilpailussa, johon otti osaa 37 maata, on upea saavutus. Samaa mieltä olivat monet kärkipoliitikot presidentti Sauli Niinistöä myöten.
Suomen menestys euroviisuissa on ollut yleensä mollivoittoista. Kärkisijojen sijasta Suomen edustajat ovat yleensä löytyneet listan häntäpäästä. Käärijää paremmin on menestynyt vain Lordi, joka voitti euroviisut vuonna 2006.
KÄÄRIJÄ synnytti valtavan euroviisunhuuman Suomessa. Ylen euroviisulähetystä katsoi 2,8 miljoonaa suomalaista. Huuma näkyi ja tuntui poikkeuksellisella tavalla kaduilla, kodeissa ja sosiaalisessa mediassa.
Katsojilta saatu äänivyöry osoitti, että Käärijän persoonallinen esitys sai tanssijalan vipattamaan myös muissa osallistujamaissa.
Harvoin jos koskaan euroviisujen finaalissa yhtä kilpailijaa on kannustettu niin äänekkäästi kuin nyt Liverpoolissa. Kilpailun juontajat joutuivat tuloslaskennan aikana muutamaan otteeseen rauhoittelemaan innokkaimpia Käärijä-faneja.
Finaali-iltana kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että Käärijä oli paikalla olleen yleisön suurin suosikki voittajaksi.
Jos suomalainen saavuttaa kunniaa taiteen, tieteen tai urheilun saralla, siitä kannattaa ottaa aina ilo irti.
ITSETUNTO on osa itsenäisen kansakunnan selkärankaa. Menestyminen urheilukentillä ja jopa euroviisuissa oat tarjonneet suomalaisille itsetuntoa kohottavia hetkiä aina itsenäistymiskehityksen ensimmäisiltä vuosilta lähtien.
Suomi osallistui olympialaisiin omana joukkueena ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1908. Ennen itsenäistymistä Suomi ehti ottaa osaa myös Tukholman olympialaisiin neljä vuotta myöhemmin.
Omaa identiteettiään etsivälle kansankunnalle menestyminen olympialaisissa oli erittäin tärkeää.
Ei ihme, että kolme olympiakultaa Tukholmassa saavuttaneesta Hannes Kolehmaisesta sanottiin, että hän ”juoksi Suomen maailmankartalle”. Kolehmaisen viitoittamaa tietä jatkoi myöhemmin Paavo Nurmi, josta tuli yksi maailman menestyneimmistä olympiaurheilijoista.
Suomalaisten menestyminen maailma ei ole yhdentekevää yli sata vuotta itsenäistymisen jälkeen. Jos suomalainen saavuttaa kunniaa taiteen, tieteen tai urheilun saralla, siitä kannattaa ottaa aina ilo irti.
Viime vuodet ovat osoittaneet, että helppoa tietä kansainväliseen menestykseen ei ole. Olipa laji tai esiintymistapa mikä tahansa, kilpailu kansainvälisillä areenoilla on kivenkovaa.
Käärijän euroviisuhuuman suuruutta kuvaa hyvin se, että samaan Tampereella järjestettävät jääkiekon MM-kilpailut jäivät täysin Käärijä-huuman varjoon. Tähän toki syynä voi olla se, että Suomen jääkiekkomaajoukkue on viime vuosien kisoista kultaa ja kunniaa niin paljon, että kansa on jo turtunut menestykseen.