Historia | Suomen ensimmäinen helikopteri oli suuri hämmästelyn aihe – Kuusamon koskisodissakin löytyi käyttöä
Vaikka ensimmäiset helikopterit olivat lentäneet jo ennen toista maailmansotaa, laajempaan käyttöön uudentyyppinen lentolaite ehti vasta rauhan tultua.
Maailman ensimmäinen siviilihelikopteri, amerikkalaisen Bellin valmistama Bell 47 tuli käyttöön vuonna 1946. Jälleenrakennusajan Suomessa Imatran Voima kiinnostui helikopterista nopeasti kasvavan voimansiirtoverkoston tarkkailun apuvälineenä.
Helikopterille oli tarvetta myös vesistötutkimuksissa uusien voimalaitosten rakentamisen yhteydessä.
Imatran Voiman tilaama Bell 47 D-1 tuotiin Yhdysvalloista laatikkoihin pakattuna Suomeen keväällä 1953. Se koottiin Veljekset Karhumäki Oy:n lentokonetehtaalla Kuoreveden Hallissa ja rekisteröitiin tunnuksella OH-HIA.
Ensimmäinen lento Suomessa suoritettiin 8. toukokuuta 1953. Suomen ensimmäinen ja pitkään ainoa helikopteri oli harvinainen ja huomiota herättävä näky lasipallo-ohjaamoineen. Koneeseen mahtui ohjaajan lisäksi kaksi henkilöä.
Kiinnostusta helikopteritoiminnan käynnistymiseen oli myös Ilmavoimissa, ja voimayhtiön ja Ilmavoimien kesken sovittiin käytännöstä, jossa Ilmavoimat antoi Imatran voimalle käyttöön ohjaajan ja mekaanikon. Tyyppikoulutus annettiin Tukholmassa.
Sopimuksen mukaan Ilmavoimilla oli myös oikeus käyttää kopteria 30 lentotuntia vuodessa ja sitä saatiin säilyttää Ilmavoimien hallissa Luonetjärvellä.
Imatran Voimalle helikopterin hankinta oli 1950-luvun alussa iso ja riskialtis investointi. Seitsemän vuoden ajan OH-HIA toimi Suomen ainoana helikopterina. Ilmavoimien saatua omat neuvostoliittolaiset kopterinsa 1960-luvun alussa OH-HIA jäi puhtaasti voimayhtiön käyttöön.
Ensimmäisen helikopterin tukikohdaksi organisoitiin voimajohtojen risteyskohdassa sijainnut Petäjäveden toimipaikka, jonne sijoitettiin työkaluja yleisempien voimajohtovikojen korjaamiseksi ja tarvittavien varusteiden kuljettamiseksi vikapaikalle.
Kun Petäjäveden muuntoasemalla havaittiin vikaa Pohjois-Suomesta etelään tulevissa voimajohdoissa, Jyväskylän Luonetjärvellä päivystänyt helikopteri hälytettiin paikalle ottamaan kyytiin johtotarkastaja. Tämän jälkeen lähdettiin vianetsintään.
Jo ensimmäisinä vuosina OH-HIA lähetettiin Lappiin auttamaan vesistöjen ja tekojärvien tutkimuksissa vaikeasti maateitse lähestyttävässä ja huonoteisessä ympäristössä. Voimayhtiössä on arvioitu, että alkuvuosina Lapissa helikopteri ansaitsi alkuperäisen hintansa takaisin jokaisena toimintavuotena.
Helikopterille löytyi käyttöä myös 1950-luvun alkupuolella syttyneissä Kuusamon koskisodissa, kun valtiollinen Imatran Voima ja yksityinen Pohjolan Voima kävivät kovaa kilpailua siitä, kumpi saisi valjastetuksi sähköntuotantoon Kuusamon jokien kuuluisat kosket.
Toukokuussa 1955 Kuusamon kirkonkylän asukkaat herätti Imatran Voiman helikopteri, joka pudotti asukkaille lentolehtisiä, joissa kerrottiin yhtiön ostavan koskiosuuksia käypään hintaan. Yllätetyksi tullut Pohjolan Voima vastasi vuokraamalla kunnan kaikki taksit käyttöönsä muutamaksi päiväksi.
Kertaalleen helikopterin tiedetään laskeutuneen kylään, joka oli kilpailevan yhtiön vankkaa tukialuetta. Vakavamieliset haulikkomiehet kertoivat lentäjälle kylällä jo jatkosodan aikana ammutun alas lentäviä koneita menestyksellisesti, toimittaja Pekka Ervasti kirjoitti Helsingin Sanomissa marraskuussa 1979.
Ilman haavereitakaan ei selvitty. Ensimmäinen ja vakavin OH-HIA:n onnettomuuksista sattui heinäkuussa 1953, kun kopterin kun ohjaaja Orvo Helenius joutui tekemään 21.7.1953 pakkolaskun lampeen Naruskajoen latvavesillä, hänen ja mekaanikon loukkaannuttua vakavasti. Helikopteri koki käyttöhistoriansa aikana vielä neljä muuta onnettomuutta.
Kiinteäsiipisten lentokoneiden lisäksi myös OH-HIA oli mukana Taipalsaarella ja Puumalassa ensimmäistä kertaa ilma-aluksilla suoritetussa tuhohyönteisten pölytyksessä vuonna 1959. Metsähallitus kokeili helikopteria myös tiettömien taipaleiden takana olleiden metsien arvioinneissa.
Vuosien varrella koneyksilöä käytettiin myös Suomen Punaisen Ristin pelastuslentotoiminnassa vaikeasti saavutettavissa olevilla alueilla. Käyttöhistorian loppuaikoina OH-HIA:n asemapaikkana toimi Inkoon Kopparnäs, josta käsin helikopterilla suoritettiin lähinnä voimalinjojen valvontalentoja.
OH-HIA:n käyttöhistorian aikana helikopterin alkoi menettää etulyöntiasemaansa maa-ajoneuvoihin verrattuna huoltotöissä, kun tieyhteydet parantuivat ja autojenkin maastokelpoisuus parani. Vikapaikalle tarvittiin usein raskaampaa, helikopterille liian painavaa kalustoa.
Imatran Voima lahjoitti OH-HIA:n käyttökunnossa Ilmailumuseoyhdistykselle vuonna 1976. Kopteri oli ensin näytteillä Helsinki-Vantaan lentoaseman parkkihallissa, josta se siirrettiin Suomen Ilmailumuseon uusiin tiloihin 1980-luvun alussa.