Kasvun sijaan velkakierre
Tällä viikolla päättynyt Orpon hallituksen puoliväliriihi ei muuta Suomen talouden isoa suuntaa. Luvatun kasvupaketin kauniin kääreen alta paljastuvat paisuva julkinen velka, ennen kaikkea suurituloisia suosivat veroratkaisut, uudet koulutusleikkaukset ja kuntatalouden heikennykset.
Hallitus puhuu jo hallitusohjelman olleen ensimmäinen kasvupaketti, mutta todellisuudessa Petteri Orpon johdolla ovat tähän asti olleet kasvussa ainoastaan velka, verot, yritysten konkurssit ja suomalaisten työttömyys.
Epävarmaa on, palauttavatko vasta vaalikauden lopussa tapahtuvat veroalennukset tavallisten suomalaisten ja yritysten luottamusta. Pitää kysyä, missä viipyvät luvatut 100 000 uutta työllistä?
Kokonaisuutta summaa kokoomuksen petetty lupaus lopettaa velaksi eläminen. Valtion velkakakku jatkaa paisumistaan tulevalle kaudelle.
Alijäämäperintö seuraavalle vaalikaudelle on karmea, etenkin kun hallituksen suureen ääneen julistamaan yhdeksän miljardin pakettiin liittyy epävarmuuksia työllisyyden ja sotesäästöjen osalta.
Oikein on, että hallitus viimein edes yrittää tehdä toimia talouskasvun aikaan saamiseksi. Keskusta on vaatinut talouskasvun tuplaamista ja palveluiden pelastamista koko vaalikauden ajan. Ei tämä maa vain leikkaamalla nouse.
Työn verotuksen alentaminen pieni- ja keskituloisille on paikallaan. Samalla hallitus kuitenkin kiristää verotusta kikkailemalla erilaisten verovähennyksien saralla.
Orpon hallituksen talous- ja veropolitiikka on kaukana vakaasta ja ennustettavasta. Takki kääntyy veroalejen ja veronkiritysten välillä useamman kerran vuodessa.
Hallituksen yksi suurimpia virheitä on jättää pienet ja keskisuuret yritykset sekä yksinyrittäjät pitkälti toimien ulkopuolelle. Vihreän siirtymän investointiverohyvitykseen pitää ottaa mukaan myös pienet ja keskisuuret yritykset.
Keskustan vaihtoehto yritysten verotukseen kannustaisi panostamaan tuotekehitykseen, innovaatioihin ja markkinointiin verottamalla vähemmän yrityksen sisään kuin ulos jaettavia voittoja. Luvattu parin prosenttiyksikön yhteisöveron alennus vaalikauden lopulla tuskin saa yrityksiä ryntäämän investoimaan.
Sopeuttamisen sekä suuryritysten ja suurituloisten suosimisen keskellä hallitus on unohtanut talouden psykologiset vaikutukset. Epävarmuuden ja peruspalvelujen näivettämisen sijaan suomalaiset ansaitsevat toivoa ja tulevaisuususkoa. Tällaiset panostukset väestö- ja koulutuspolitiikkaan jäävät nyt tekemättä.
Keskustan vaihtoehdossa perheellistymistä olisi tuettu muuttamalla vanhempainrahat asteittain verovapaiksi.
Kuntien rahoitukseen tehtävät leikkaukset tarkoittavat käytännössä varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikkaamista. Kokonaisuutena kuntiin kohdistuu satojen miljoonien säästöt, kun verotulomenetyksiä ei ilmoitettu kompensoitavan.
Vaikuttaisi siltä, että hallitus pakottaa kunnat tekemään hallituspolitiikan ikävät päätökset. Sellainen huomenlahja hallitukselta piakkoin työnsä aloittaville uusille valtuutetuille.
Orpon hallitus on nyt kautensa puolivälissä. Sekavalle nykymenolle keskusta tarjoaa reilun kasvun ja keskitien vaihtoehdon tavalliselle suomalaiselle.
Tämän maan työllisyys, talous ja tulevaisuususko täytyy saada kasvuun. Keskittämisen kaavan sijaan tarvitaan kasvun kaava, jossa kaikki suomalaiset pidetään mukana.