Koulutusinvestoinnit ovat talouden vahvin moottori
Hallitus sanoo tavoittelevansa, että vähintään puolet suomalaisista olisi korkeakoulutettuja. Samaan aikaan se leikkaa lähes puoli miljardia euroa koulutuksesta – juuri siitä perustasta, jolta todellinen ja kestävä talouskasvu voi ponnistaa.
Samalla hallitus lupaa toimia, jotka vihdoin käynnistäisivät tuottavuuden ja talouden kasvun Suomessa. Lupaukset ja todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa.
Yhtälö on yksinkertainen: koulutusleikkaukset ja koulutustason nostaminen eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Puhumattakaan siitä, että molemmat johtaisivat vieläpä talouskasvuun. Ei nimittäin voi olla niin, että koulutustason nosto tehdään osaamistason kustannuksella.
Kehysriihessä nähdyt veroprosenttien säädöt ovat pientä puuhastelua verrattuna siihen, mitä aito osaamistason nousu voisi tuoda. Laadukas koulutus ruokkii suoraan innovaatioita, tuottavuutta ja vaurautta.
Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan taloustieteen selvä viesti: koulutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin ja tuo mukanaan myös inhimillistä ja yhteiskunnallista pääomaa, jota ei voi mitata pelkillä kasvuluvuilla.
Ilman vahvaa koulutusta Suomi ei nouse. Se ei ole ideologiaa, vaan todellisuutta.
Kehysriihen päätöksillä on lisäksi avattu tie maksulliselle tutkintokoulutukselle. Erityisen huolestuttavaa on, että näin merkittävä päätös tehtiin kuulematta niitä, joita se suorimmin koskee.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä kertoi Helsingin Sanomissa (24.4.2025), ettei päätöstä ole lainkaan käsitelty yliopistokentän kanssa.
Yhteiskunnassamme on aina uskottu siihen, että ahkeruudella, työnteolla ja koulutuksella voi nousta parempaan asemaan, riippumatta taustasta. Olen syvästi huolissani siitä, miten nykyhallitus on toimillaan murentamassa tätä mahdollisuuksien tasa-arvoa – yhtä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä.