Miksi sanomme Tukholma ja Pietari, kun muissa kielissä ne ovat Stockholm ja St. Petersburg? – Professori kertoo syyn
Kaikki tietävät, että Ruotsin pääkaupunki on Tukholma ja Venäjän toiseksi suurin kaupunki on Pietari. Ne on opittu jo peruskoulussa.
Mutta miksi sanomme suomen kielessä juuri Tukholma ja Pietari?
Englantilaiset sanovat Stockholm and St. Petersburg ja ruotsalaiset Stockholm och Sankt Petersburg. Saman tyyppiset nimet tuntuvat olevan myös norjassa, saksassa, ranskassa, afrikaansissa ja monissa muissa kielissä.
Espanjalaiset sanovat Estocolmo y San Petersburgo. Siitäkin on havaittavissa sama muoto kuin muissa kielissä. Sama tilanne on esimerkiksi hindissä.
Mutta me suomalaiset menemme laivalla Tukholmaan ja puhumme Suomenlahden pohjukassa olevasta miljoonakaupungista Pietarista. Miksi?
Kyse on eksonyymistä eli sovinnaisnimistä, sanoo suomen kielen professori Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.
Ainialan mukaan suomen kielessä monilla paikannimillä on suomen kieleen mukautettu tai käännetty muoto, kuten Tukholma, Lontoo, Itävalta, Brasilia ja Kairo. Ne eroavat muodoltaan sijaintialueensa virallisesta tai siellä vakiintuneessa käytössä olevasta kielestä, kuten Stockholm, London, Österreich, Brasil ja arabian Al-Qāhirah.
– Monet tällaisista nimistä ovat täysin vakiintuneita, eikä niistä tarvitse pyrkiä eroon. Suosituksena kuitenkin on, ettei uusia sovinnaisnimiä eli eksonyymejä oteta enää käyttöön, Ainiala summaa sähköpostitse.
Omaan kieleen sopeutettuja ulkomaiden paikannimien muotoja löytyy Ainialan mukaan lähes joka maasta ja kielestä.
Hyvä esimerkki on Suomen pääkaupunki Helsinki. Tšekkiläisille se on Helsinky, liettualaisille Helsinkis ja portugalilaisille Helsínquia.
– Tällaiset eksonyymit ovat syntyneet historiallisista ja käytännön syistä, kun oikeakielisyysohjeita, yleistä luku- ja kirjoitustaitoa tai vieraiden kielten taitoa ei nykyisen lailla ollut.
Ainialan mukaan vanhimmat eksonyymit on omaksuttu korvakuulolta ja siirretty puheessa eteenpäin. Kirjoitetussa kielessäkin nimet ovat saattaneet vaihdella. Esimerkiksi Tukholma on ollut 1600–1800-luvulla suomen kielessä ainakin Stuckulmi, Stockholmi, Tukkiholma, Tukhulma ja Tukholmi.
Kielen sopeuttaminen näkyy myös monissa henkilöiden nimissä. Ruotsin kuningas Carl Gustaf on meille suomalaisille Kaarle Kustaa.
Ainialan mukaan kotoutetut asut ovat suomen kielessä tavallisia juuri hallitsijoiden ja kuninkaallisten nimissä. Eurooppalaisten hallitsijoiden nimet on täällä ollut tapana suomalaistaa. Siksi Englannin kuninkaista Georget ovat täkäläisittäin Yrjojä ja Charlesit Kaarleja.
Vuonna 2002 suomen kielen lautakunta kuitenkin suositti, että tulevien eurooppalaisten hallitsijoiden nimiä käytetään sellaisinaan eli alkukielisinä.
Ruotsin tuleva kuningatar on siis Victoria eikä Viktoria ja hänen poikansa on prinssi Oscar eikä Oskar tai Oskari. Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen kuningas on Charles III, ei Kaarle III.
Ainialan mukaan yhdenmukainen kansainvälinen käytäntö selkeyttää tiedonkulkua.
– Suositus ei koske historiallisten nimien muuttamista takautuvasti. Edelleen käytössä ovat siis esimerkiksi nimet Kaarle Kustaa, Henrik VIII ja Katariina Suuri.