Hallituksen puoliväliriiheen kasautuu paljon paineita
Hallitus kokoontuu kuukauden kuluttua puoliväliriiheen linjaamaan vaalikauden loppupuoliskon toimintaa. Riiheen kohdistuu tällä kertaa poikkeuksellisen kovia paineita.
Paineita lisää ensinnäkin kuntavaalien siirto kesäkuulle. Alkuperäisen aikataulun mukaan puoliväliriihi olisi pidetty vasta kuntavaalien jälkeen. Näin päätöksiä olisi voitu tehdä ilman äänestäjien välitöntä tuomiota.
Nyt riihen päätökset ovat tuoreessa muistissa, kun äänestäjät valitsevat edustajia kuntien valtuustoihin. On selvää, että oppositiopuolueet käyttävät tilannetta hyväkseen.
Suurimmat paineet koituvat kuitenkin siitä, että hallituspuolueiden pitäisi löytää yksimielisyys suurista asioista. Ainakin kolme suurta kysymystä odottaa ratkaisuaan.
Hallituksen olisi ensinnäkin päätettävä siitä, millä aikataululla palataan normaaliin kehysmenettelyyn koronan poikkeusoloista. Suomi on monien muiden tavoin ottanut reippaasti velkaa torjuakseen koronan iskuja talouteen ja kansalaisten elämään.
Esimerkiksi vasemmistoliiton sijaisjohtaja opetusministeri Jussi Saramo on jo varoitellut, että elvytystä ei pidä lopettaa liian aikaisin. Samanlaisia puheenvuoroja on kuultu myös SDP:n suunnalta.
Keskusta on puolestaan muistuttanut, että velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin.
Kolmikantavalmistelun epäonnistumisen jälkeen päätökset siirtyvät hallituksen pöydälle.
Myös työllisyystoimissa näyttää kulkevan samanlainen rintamajako. Keskustan mielestä hallituksen on pidettävä tiukasti kiinni ohjelmansa työllisyystavoitteesta. Kehysriihessä olisi päätettävä toimista, jotka parantavat työllisyyttä 20 000 – 30 000 hengellä.
Syksyn budjettiriihessä on tehtävä vielä lisäpäätöksiä, jotta hallitus pääsee työllisyystavoitteeseensa.
Tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman puuttumista ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Sen uudistusta on pohdittu työmarkkinajärjestöjen kesken ilman tuloksia. Asiaa pohtinut työryhmä ilmoitti torstaina, ettei sopua syntynyt.
Myös paikallista sopimista pohtineen työryhmän tulokset ovat jääneet yhtä laihoiksi.
Kolmikantavalmistelun epäonnistumisen jälkeen päätökset siirtyvät hallituksen pöydälle. Tarjolla ei ole edes yhtä sujuvaa tietä kuin viime syksyn eläkeputkea koskevassa ratkaisussa. Silloin työnantajien ja työntekijöiden näkemysero jäi niin pieneksi, että hallituksen oli helppo asettaa kirkko keskelle kylää.
Tilanne on muutenkin poliittisesti vaikeampi. Vasemmistoliittolainen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ehti jo ilmoittaa, ettei hän tule esittelemään työttömyysturvan keston leikkaamista. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin vakuutteli sitoutumistaan hallituksen työllisyystavoitteisiin.
Vasemmistoliitto on muutenkin korottanut profiiliaan kehysriihen lähestyessä. Puolue pitää sitkeästi esillä yrittäjien verotuksen kiristämistä vastoin hallitusohjelman kirjauksia. Keskustalle asia oli kynnyskysymys jo hallitusneuvotteluissa.
Suurimmat paineet kohdistuvat nyt sosiaalidemokraatteihin, ennen muuta pääministeri Sanna Mariniin. Koronataistelun rinnalla hallituksen on kyettävä harjoittamaan myös määrätietoista ja uskottavaa talouspolitiikkaa. Kehysriihen epäonnistumiseen ei ole varaa.