Entistä harvempi sijoittaa itsensä poliittiseen keskustaan
Oikeiston ja vasemmiston vastakkainasettelu on kärjistynyt viime vuosina, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tiistaina julkistamasta kyselystä.
Raportin perusteella esimerkiksi talouteen ja maahanmuuttoon liittyvät ristiriidat ovat suomalaisten mielestä pikemminkin laimentuneet kuin kärjistyneet.
Kaikkein suurimpana ristiriitana suomalaiset pitävät rikkaiden ja köyhien ristiriitaa. Vastaajista 72 prosenttia piti sitä voimakkaana.
Kakkoseksi tuli syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien ristiriita. Se on kuitenkin lieventynyt edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.
Kaikkein eniten on vahvistunut oikeiston ja vasemmiston ristiriita. Sitä pitää nyt voimakkaana 66 prosenttia vastaajista.
Puolueiden kannattajien käsitykset yhteiskunnallisista ristiriidoista vaihtelevat.
Vasemmistopuolueiden kannattajat pitävät yhteiskunnallisia ristiriitoja suurempina kuin keskustan ja oikeiston kannattajat, on kyse sitten työntekijöiden ja työnantajien tai yritysten ja luonnonsuojelun vastakkainasettelusta.
Kovin suurena yllätyksenä ei voi pitää sitä, että perussuomalaisten kannattajat korostavat muita enemmän maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten vastakkainasettelua tai poliitikkojen ja kansan vastakkainasettelua.
Keskustalaiset näkevät taas muita voimakkaamman ristiriidan kasvukeskusten ja syrjäseutujen välillä. Kokoomuksen kannattajat erottuvat siinä, että he näkevät muita vähemmän ristiriitoja yhteiskunnassa.
Oikeiston ja vasemmiston ristiriidan voimistuminen vahvistaa EVA:n viime joulukuussa julkistaman arvo- ja asennetutkimuksen viestiä. Entistä harvempi suomalainen sijoittaa sen mukaan itsensä poliittiseen keskustaan.
EVA:n tutkimukset antavat ajattelemisen aihetta erityisesti Suomen Keskustalle. Vaikka yli 20 prosenttia äänestäjistä sijoittaakin itsensä keskustaan, puolue tuskin saa lisää kannatusta pelkästään ilmoittautumalla keskustaan.
Vuonna 2014 reilu neljännes suomalaisista eli 26 prosenttia sijoitti itsensä poliittiseen keskustaan. Viime vuonna luku oli pudonnut 22 prosenttiin.
Seitsemän vuoden aikana niin vasemmiston kuin oikeistonkin kannatus oli lisääntynyt prosenttiyksikön tai pari. Vuonna 2021 poliittista vasemmistoa tunnusti 34 ja oikeistoa 44 prosenttia vastaajista.
Lukuja voi verrata vuoden 2019 eduskuntavaalien tulokseen. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät saivat äänistä yhteensä runsaat 37 prosenttia eli hiukan enemmän kuin EVA löysi nyt vasemmistolaisiksi tunnustautuneita.
Lähinnä keskustaan sijoittuvat puolueet keskusta ja RKP saivat eduskuntavaaleissa yhteensä runsaan 18 prosentin kannatuksen eli vähemmän kuin keskustaan sijoittuvia EVA:n asennetutkimuksessa.
Oikeiston ydinpuolueet kokoomus ja perussuomalaiset saivat yhteensä noin 35 prosentin kannatuksen eduskuntavaaleissa eli lähes kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin EVA:n mittaus löysi oikeistolaisia. Oikeistolaisiksi itsensä mieltäviä löytyy näiden puolueiden lisäksi ainakin kristillisdemokraateista, Harry Harkimon Liike nyt -puolueen ja muiden sirpaleryhmien kannattajista, varmaankin myös perinteisten keskipuolueiden kannattajista.
EVA:n tutkimukset antavat ajattelemisen aihetta erityisesti Suomen Keskustalle. Vaikka yli 20 prosenttia äänestäjistä sijoittaakin itsensä keskustaan, puolue tuskin saa lisää kannatusta pelkästään ilmoittautumalla keskustaan.
Lisää kannatusta saa vain ajamalla asioita, jotka suomalaiset kokevat tärkeäksi ja jotka erottavat keskustan muista puolueista. EVA:n tutkimusten perusteella sellainen asia voisi olla esimerkiksi syrjäseutujen puolustaminen.