Eipäs haudata vielä maaseutua
Suomalainen tulevaisuus ei ehkä olekaan se, mitä meille syötetään – että olisi vain muutama kasvava kaupunki ja toisaalla tyhjenevä ja kuoleva maaseutu.
Ei, vaan päinvastoin. Maalle muutto voi ollakin tulevaisuudessa suosittua. Näin arvioidaan Sitran uudessa selvityksessä tulevaisuuden megatrendeistä.
Maaseudun uuden nousun mahdollisuudet näkyvät voimakkaammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Silloin signaali oli heikko. Nyt se on vahvistunut.
Sitran tulevaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan tutkimuksessa on havaittu useita tekijöitä, jotka lupaavat maaseudulle uutta elämää ja uusia työpaikkoja.
Dufva luettelee Ylen haastattelussa kuusi merkkiä näin:
Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttavansa maalle – ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi.
Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta monipaikkainen asuminen ei näy tilastoissa.
Kun maatalous joutuu muuttumaan ilmastonmuutoksen myötä, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy.
Kotimaan matkailun suosio kasvaa niin ikään ilmastonmuutoksen seurauksena. Monet kotimaan matkailyrityksistä ovat maalla ja tuovat työtä.
Etätyö on yleistynyt. Nyt etätyötä tekee 28 prosenttia kaikista palkansaajista. Niistäkin, jotka eivät vielä tee etätyötä, puolet haluaisi tehdä.
Mielikuva maaseudusta on rikastunut ja muuttunut myönteisemmäksi.
”Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty.”
Dufva sanoo jotain olennaista Ylen haastattelussa tulevaisuuden muotoutumisesta:
”Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty. Siksi siihen voi vaikuttaa nykyhetken toimilla ja päätöksillä.”
Pois siis toivottomuus ja alistuminen. Tilalle tarmo, joka hyödyntää näkymässä olevia mahdollisuuksia.
Vaikuttamisen paikka on erityisesti politiikka. Politiikkaa johtaa maan hallitus. Siksi on hyvä, että keskusta on hallituksessa mukana.
Vaikutusvaltaista on paikallinen politiikkakin.
Mutta vaikutusvaltaisia ovat myös maalla jo asuvat ihmiset. Heidän on otettava uudet tulijat avosylin vastaan.
”Jos vielä 1990-luvulla maaseutu nähtiin monin paikoin takapajuisena ja ahdasmielisenä paikkana, josta piti päästä pois, nykyään se heilimöi suomalaisten mielissä kiireettömänä luonnon sylinä”, Dufvaa haastatellut Ylen toimittaja Riina Kasurinen runoilee.
Tutkijat ennustavat mielikuvien maaseudusta monipuolistuvan. Samalla käsitys kaupungin ja maaseudun erosta loivenee.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on luonnehtinut itseään ”kaupunkimaalaiseksi”.
”Kaupunkimaalaiseksi” – tai ”maalaiskaupunkilaiseksi” – tuntee itsensä moni muukin suomalainen.
Monipaikka-asuminen, etätyöt tai taistelu ilmastonmuutosta vastaan madaltavat nekin raja-aitoja.