Ei mitään uutta turvallisuuspoliittiselta rintamalta – Nato-jäsenyys ei edelleenkään houkuttele suomalaisia
Kansalaisten luottamus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamiseen on vahvistunut hieman vuoden aikana. Tämä selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tuoreesta tutkimuksesta.
MTS:n vuosittain tehtävässä kyselytutkimuksessa selvitetään muun muassa kansalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen ja yleiseen turvallisuustilanteeseen.
Kyselyyn osallistui 1001 manner-Suomessa asuvaa 15–79-vuotiasta henkilöä.
Kolme neljäsosaa vastaajista arvioi, että Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. Kasvua edelliseen vuoteen oli muutama prosenttiyksikkö.
Keskustan kannattajista hyvän arvosanan ulkopolitiikan hoitamiselle antoi peräti 91 prosenttia vastaajista.
Nykyiseen ulkopoliittiseen linjaan eniten tyytymättömiä löytyy perussuomalaisista. Heidän kannattajistaan vain puolet piti nykyistä linjaa hyvänä.
Suomen valttina pidettiin maltillista toimintatapaa ja kykyä tulla toimeen kaikkien maiden kanssa.
Jotakin ulkopolitiikan onnistumisesta kielii se, että kymmenkunta vastaajaa piti Suomen ulkopolitiikkaa liian Venäjä-myönteisenä ja sama määrä vastaajista piti puolestaan Suomen linjaa liian Yhdysvallat-myönteisenä.
Nato-jäsenyyden kannattajille MTS:n kyselytutkimus ei anna ilonaiheita. Nato-jäsenhakemuksen jättämistä puoltaa vain 22 prosenttia vastaajista.
Nato-jäsenyyden kannatus oli korkeimmillaan vuonna 2014, jolloin sen puolesta liputti 30 prosenttia vastaajista.
Jäsenyyden vastustajien määrä on pysynyt reilussa 60 prosentissa. 17 prosenttia ei osannut tai halunnut ottaa kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.
Yllätys ei ole myöskään se, että kokoomuksen kannattajista 44 prosenttia puoltaa Nato-jäsenyyttä. Merkille pantavaa on toki, että vielä viime vuonna kannattajien osuus oli 53 prosenttia.
Keskustan kannattajista Nato-jäsenyyttä puoltaa joka viidennes ja vastustaa 70 prosenttia vastaajista.
Niille, jotka odottivat, että vilkas Nato-keskustelu ja turvallisuusuhkien lietsominen johtavat kannatuksen lisääntymiseen, tulos oli varmasti pettymys.
MTS:n kyselytutkimuksen tuloksessa ei ole mitään suurta yllätystä, ellei sellaisena pidä Nato-jäsenyyden vähäistä kannatusta.
Niille, jotka odottivat, että vilkas Nato-keskustelu ja turvallisuusuhkien lietsominen johtavat kannatuksen lisääntymiseen, tulos oli varmasti pettymys.
Tulokset mukailevat suomalaista mentaliteettia – asiat hoidetaan rauhallisesti ilman suurta melua. Tämä hyväksi havaittu toimintamalli koetaan toimivaksi myös epävarmassa maailmassa.
Suomalaiset luottavat päättäjien kykyyn ja taitoon luotsata ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Alati muuttuvassa maailmassa harkitsevalle ja kaikkia osapuolia kuuntelevalle politiikalle on kysyntää.
Kriiseihin ja ongelmiin voi ja pitää ottaa kantaa, mutta niitä ei saa olla omilla toimilla kiihdyttämässä – päinvastoin.
Suomen poliittiselle johdolle MTS:n tulos on miellyttävää luettavaa. Raportin perusteella johto voi jatkaa rauhallisin mielin nykyisellä linjalla eteenpäin.