Aluerahojen jakaja saa haukut jostain päin maata – keskustaministeri joutui vaikeaan paikkaan
Elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) on epäkiitollinen työ EU:n aluerahojen jakamisessa.
Jakolista on valmis tämän kuun aikana, Lintilä sanoi toimittajatilaisuudessa keskiviikkona.
Poliittiset paineet alkavat kasautua loppusuoralle. Pohjois- ja Itä-Suomesta on tullut lukuisia kannanottoja siitä, miksi rahat pitäisi jatkossakin jakaa pääosin niille.
Etukäteen on jo kuultu, että luvassa on muutoksia entiseen. Aluekehitysrahojen painopistettä ollaan siirtämässä entistä enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnille. Tämä järkyttää tietysti idässä ja pohjoisessa.
Itä- ja Pohjois-Suomen keskustapiireiltäkin tuli tiukka kannanotto ministeriön aikeisiin.
– Tämä ei käy, eikä tällainen suunnitelma ole Suomen etujen mukaista, keskustapiirit jyrähtivät.
Lintilän esitykseen on varmasti tyytymättömyyttä riippumatta siitä, mitä paperissa lopulta lukee.
EU:n rakennerahat jaettiin viimeksi seitsemän vuotta sitten, ja silloin rahanjaosta neuvottelivat maakuntaliitot. Kiistelyä syntyi, mutta maakuntajohtajat pääsivät jonkinlaiseen sopimukseen.
Toisin kävi nyt. Neuvottelut törmäsivät seinään ja asia päätyi elinkeinoministerille.
Lintilä onkin ilmoittanut, ettei hän ota enää vastaan yhtäkään maakuntajohtajaa, vaikka tulijoita olisi.
Lintilä haluaisi projektin helpottamiseen mittaristot, joiden perusteella aluerahat jatkossa jaetaan. Hän kertoi Uutissuomalaiselle pitävänsä ongelmana sitä, ettei tällaista mittaristoa ole. Sama vääntö rahoista käydään seitsemän vuoden välein.
Tähän rahanjakoon uudistus ei ehdi, mutta seuraavaa elinkeinoministeriä se ehkä auttaa.
Rahanjako ei ole nytkään vain Lintilän putiikin päätös, vaan koko hallituksen pitää se hyväksyä.
Sellainen esitys ei taitaisi mennä läpi, jossa EU:sta tuleva 1,6 miljardin euron rakennerahapotti jaettaisiin vain keskustan kannatusalueille.
Tähän mennessä kaksi kolmasosaa aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston kautta saaduista rahoista on ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomen hankkeisiin. Etelässäkin on kuitenkin herätty vahvaan edunvalvontaan.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot ovat jo parin vuoden ajan vaatineet rahanjakoperusteiden muuttamista muiden kriteerien kuin harvan asumisen osalta.
Niilläkin on näkemyksiinsä omat perustelunsa. Alueilla on paljon asukkaita, maahanmuuttajia, syrjäyneitä, työttömiä, tutkimusta, liiketoimintaa ja niin edelleen.
Pohjois-Savon liitto vaatii maakuntahallituksen puheenjohtajan Seppo Kääriäisen johdolla, että työ- ja elinkeinoministeri laittaa esityksensä avoimesti pöydälle.
– Maakunnat eivät saaneet yhteistä esitystä aikaan. Se ei kuitenkaan ole mikään peruste salamyhkäisyydelle, joka nyt verhoaa asiaa, liitto linjaa.
Kyseessä on taloudelliselta merkitykseltään Suomen tähänastisen EU-historian suurin ja kauaskantoisin päätös, liitto näkee.
– Kyse on tuhansien yritysten toimintaedellytyksistä, koulutuksesta, elinvoimasta. Ratkaisun pitää olla Suomen ja sen alueiden kannalta kestävä ja oikeudenmukainen.
Ilta-Sanomat kertoo, että muistion mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen saamiin tukiin kohdistuisi mittava leikkaus rahoituskaudella 2021–2027 edelliseen kauteen verrattuna.
Lehden mukaan isoimmat menetykset kohdistuisivat Pohjois-Savoon (–35,6 miljoonaa), Lappiin (–30,7 milj.), Pohjois-Karjalaan (–25 milj.) ja Pohjois-Pohjanmaahan (–19,2 milj.).
Voittajia olisivat puolestaan esimerkiksi Uusimaa (+90,1 milj.), Etelä-Pohjanmaa (+80,9 milj.), Kymenlaakso (+31,9 milj.), Varsinais-Suomi (+30,1 milj.), Keski-Suomi (+27,2 milj.) ja Pohjanmaa (+21,3 milj.).
Itä- ja Pohjois-Suomen menetyksiä korvattaisiin tiettävästi niin sanotusta vihreän siirtymän rahastosta, mutta se ei niille sovi.
Sillä voisi kyllä vastata turpeen alasajosta seuraaviin rakennemuutoksiin, mutta sillä on hankala tukea vaikkapa oululaista autoklusteria tai matkailuelinkeinoa, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju sanoo Kalevassa.
Aluerahojen jakaminen on tulenarka aihe etenkin keskustan kansanedustajille. Ja osa heistä uskaltaa hämmentää muutenkin kuumaa poliittista soppaa hyvin suorin sanoin.
– Se, että leikattaisiin heikosti voivilta alueilta hyvien alueiden hyväksi, olisi niin törkeä homma, että keskustalaisena kansanedustajana en voi ikinä tällaista hyväksyä, Hannu Hoskonen kommentoi Ilta-Sanomille.