Keskustan Kivisaari hämmästelee aluevaroista syntynyttä vastakkainasettelua: "Tulee suunnata tasapuolisesti koko maahan"
Keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari toivoo, että EU:n ohjelmakauden 2021–2027 alue- ja rakennevarojen jaossa toteutuu kansallinen oikeudenmukaisuus.
– Päättyneellä ohjelmakaudella ne eivät ole sitä olleet. Tämä olisi hyvä tunnustaa, Kivisaari toteaa kannanotossaan.
Etelä-pohjalaisedustaja painottaa, että harvan asutuksen erityisrahoitus (NSPA) kuuluu yksiselitteisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille.
– Tässä kohdin on selvää, että liittymissopimuksessa myönnetty erityisasema kuuluu säilyttää, täysimääräisenä ja ehdoitta, Kivisaari painottaa.
Tämän jälkeen on kohtuullista pyytää, että muut varat jaetaan niin, että koko Suomi hyötyy niistä maksimaalisesti, Kivisaari katsoo.
Kivisaari toteaa, että Etelä- ja Länsi-Suomessa on alueita, joiden kehitysluvut ovat haasteellisempien itä- ja pohjoissuomalaisten alueiden luokkaa. Siksi aluetukia tulee tarkastella tarveperusteisesti, ei menneen ajan perinnön mukaan.
– Sanon tämän kaikkia alueita kunnioittaen, mutta riittävän suoraan. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla aluekehitysrahojen kansallinen jako on koettu valtavana epäoikeudenmukaisuutena.
– Olemme olleet ELSA-alueena kansallisen rakennerahoituksen heittopussi, vaikka haasteemme ovat yksiselitteiset. Lähdemme vuosi toisensa jälkeen takamatkalta, mikä ei ole reilua, keskustaedustaja toteaa.
Hän hämmästelee sitä, että EU:n alue- ja rakennepolitiikasta on rakennettu ”ennen näkemätön vastakkainasettelu” eri maakuntien välillä, vaikka kyse onkin vain tasapuolisuudesta.
– Aluekehittämisen resurssit ja painopisteet pitää määritellä paikkaperustaisen ja aluelähtöisen kehittämisen periaatteita kunnioittaen. Meillä ei kuulu olla Suomea, jossa aluerajan takaa huudellaan, että ottakaa te tuo vuotava pelastusvene.
Kivisaari myös korostaa, että hallitusohjelmassa on runsaasti kirjauksia aluekehittämisestä ja rakennerahastovarat ovat keskeisiä päätavoitteiden saavuttamisessa. Näitä ovat muiden muassa tki-investoinnit, kestävän kehityksen tukeminen, koulutustason vahvistaminen ja huoltosuhde.
– Toimenpiteet ja niiden rahoitus tulee suunnata tasapuolisesti koko maahan, jotta toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus turvataan. Se ei ole lopulta kovinkaan monimutkaista.
Kivisaari kuitenkin uskoo, että sopuun päästään. Se vaatii ymmärryksen, että meillä on kokonainen Suomi, jossa jokaisen maakunnan kuuluu pärjätä.
– Sellainen valkoinen savu nousee vielä, Kivisaari uskoo.