Mika Lintilä:

Tekoja ja tosiasioita turpeesta

Blogi

Tapasin viime perjantaina Helsinkiin moottorimarssille tulleita turveyrittäjiä. Yli sata rekkaa ja kuorma-autoa toi eduskuntatalon eteen vahvaa maakuntien ääntä. Heidän viestinsä oli vakava: elinkeino on lähdössä alta. Ratkaisuna he esittivät turpeen luokittelua uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Keskipohjalaisena tunnen turvetuotannon merkityksen alueille ja yrittäjien kovan työn arvon täysin. Moni on tehnyt elämäntyönsä suomalaisten kotien lämmittämiseksi kotimaisella energialla. Realiteetit pitää kuitenkin pystyä tunnustamaan ja tarmo suunnata sellaisiin asioihin, joihin voi vaikuttaa.

Turpeen luokittelu uusiutuvaksi ei ole sellainen. Asettamani laajapohjainen turvetyöryhmä käsitteli asiaa kattavasti raportissaan, ja päätyi toteamaan, että kansallisilla poliittisilla aloitteilla ei voi muuttaa turpeen asemaa tai vapauttaa sitä päästökauppamaksuista.

EU:n päästökauppa perustuu kansainvälisen hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeistuksiin.  IPCC luokittelee turpeen hitaasti uusiutuvana polttoaineena omaan luokkaansa, mutta toteaa sen päästöjen olevan silti verrannolliset fossiilisiin polttoaineisiin.

Ruotsin parlamentti ei ole myöskään luokitellut turvetta uusiutuvaksi, vaikka muuta kuulee väitettävän. Olen pyytänyt ministeriöni virkamiehiä varmistamaan tämän Ruotsin lainsäädännöstä. Siinä uusiutuvaksi energiaksi luokitellaan bioenergia, geoterminen energia, aurinkovoima, vesivoima ja aaltovoima. Turve mainitaan erikseen. Totta on, että Ruotsissa käytettävissä uusiutuvan energian sähkösertifikaateissa voi käyttää osin turpeella tuotettua energiaa.

Turvetta ei kielletä eikä olla kieltämässä.

Samat päästökauppamaksut maksetaan turpeesta myös Ruotsissa, ja turpeen energiakäytön taso on siellä merkittävästi alemmalla tasolla kuin meillä.

On keskityttävä siihen, mitä voimme tehdä nyt. Puoliväliriihessä keskusta ajoi läpi turvetyöryhmän esitykset. Turvealan raju murros on tosiasia, ja on välttämätöntä, että hallitus vastaa siihen.

Pidän merkittävänä sitä, että koko hallitus tunnusti riihen päätöksissä turpeen tarpeen myös jatkossa. Turvetta tarvitaan paitsi huoltovarmuuspolttoaineena, myös kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena.

Turpeen energiakäytön verottoman osan laajentaminen vuosikymmenen loppuun asti auttaa erityisesti pienten kunnallisten lämpölaitosten tilannetta. Ne pystyvät suunnittelemaan tulevia investointejaan hallitummin ja paine korottaa lämmityslaskuja pienenee. Samalla turpeen tuottajat saavat näkymää ja ennustettavuutta pohjakysynnästä.

Hallitus päätti myös 70 miljoonan euron tukipaketista turvealalle. Tuki kohdistuu erityisesti niille yrittäjille, jotka luopuvat turvetuotannosta. Näin rakennetaan siltaa uuteen. Samalla alalla jatkavilla yrittäjillä on terveempi markkina. Valmistelu on käynnistynyt asettamani virkamiestyöryhmän toimesta välittömästi riihen päätösten jälkeen.

Lopuksi on tehtävä selväksi, että turvetta ei kielletä eikä olla kieltämässä. Toisin on kivihiilen osalta. Suomi teki Sipilän hallituksen toimesta päätöksen kieltää kivihiilen energiakäyttö. Tämä kielto astuu voimaan vuonna 2029. Tämä noudattaa laajasti parlamentaarisesti hyväksyttyä ajojärjestystä, että ulkomaisista fossiilisista polttoaineista luovutaan ensin.

Mika Lintilä Mika Lintilä on elinkeinoministeri ja keskustan viidennen kauden kansanedustaja Toholammilta.