Suomi aliarvioi Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita
Miksi puhutaan sosiaaliturvasta kannustinloukkuna, kun pitäisi puhua liian pienistä palkoista ja huonoista työehdoista, sekä byrokratialoukuista?
Sosiaaliturva on erilaisia tukia ihmisten selviytymiseen arjessa. Se on perustuslain ja Euroopan neuvoston sosiaalisen ihmisoikeukssopimuksen takaama ja valtiota velvoittava.
Kannustinloukut on muualla, kuin sosiaaliturvassa. Elinkeinoelämän kannustinloukuista ja niiden purkamisesta puhutaan liian vähän.
Osa-aikatyötä lisää se, että työnantaja säästää työntekijöiden tyytyessä alhaisempaan palkkaan, kun soviteltu päiväraha täydentää toimeentuloa.
Sellaisen yrityksen tulisi maksaa enemmän veroa valtiolle. Vähintään saman verran, kuin täydentävä päiväraha on.
Silloin purkaantuisi yksi merkittävä valtion kuluerä ja yksi merkittävä kannustinloukku häviäisi.
Suurin osa määritelmän mukaisessa kannustinloukussa olevista ihmisistä käy kuitenkin töissä. Kyse ei ole siitä, että ihmiset käyttäisivät sosiaaliturvaa väärin vaan siitä, että yritykset käyttävät sitä omiin tarkoitusperiin.
Valitettavasti valtio on siinnä maksajana.
Jos kannustinloukkuja pyritään purkamaan sosiaaliturvaa leikkaamalla, se vain syventää monien köyhyyttä, esimerkiksi jos työnteko ei ole mahdollista terveysongelmien ja monen muunkin syyn vuoksi. Silloin viimesijaiselle toimeentulotuelle putoaa yhä enemmän ihmisiä. Se on kuitenkin kaikista byrokraattisin tuki.
Perusturvaa leikkaamalla ei saavuteta mitään, mutta pienempiä ja elämiseen riittämättömiä palkkoja korottamalla voidaan purkaa niin kutsuttuja kannustinloukkuja. Ei ole perusturvan varassa olevien syytä palkkojen riittämättömyys elämiseen.
Perusturvataso jo nyt, ilman uusia leikkauksiakin, on paljon alle sosiaalisen peruskirjan vähimmäistoimeentulorajan alapuolella.
Suomi on saanut moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan, kuten työttömyysturvan, liian alhaisesta tasosta. Suomen valtio on kuitenkin sivuuttanut kritiikin.
Muun muassa työttömyysturva on liian alhainen, sillä se ei kata tuensaajan perustarpeita ja jää sosiaalisen peruskirjan tarkasteleman köyhyysrajan alle.
Jos Orpon uusi hallitus uhkaa leikata vielä lisää perusturvaa ja rikkoa vielä enemmän sosiaalisen peruskirjan sopimusta ja velvoitteita, se on pöyristyttävää piittaamattomuutta ihmisoikeuksia kohtaan.
Suomi on toistuvasti saanut ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä moitteita perusturvan riittämättömästä tasosta.
Viimeisin näistä on Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean helmikuussa 2023 antama ratkaisu, jonka mukaan perusturvan taso Suomessa ei vastaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita. Taso on kaukana velvoittavasta minimistä.
Sosiaaliturvan leikkaaminen tavalla tai toisella johtaa ihmisoikeusrikkomuksiin. Perusturvan taso onkin nostettava Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle unohtamatta perustuslaillisia oikeuksia.
Alpo Jäppinen
Kotka
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.