Presidentin Nato-puheet ihmetyttävät
Komppaan Markus Ahokankaan mielipidettä Suomenmaassa 2.2.2018.
Ahokangas kirjoittaa muun muassa, että ”Vaikka suurin osa suomalaisista tutkimusten mukaan tällä hetkellä vastustaa Nato-jäsenyyttä, kelpaa heille muitta mutkitta jo ensimmäisellä kierroksella presidentti, joka antaa ymmärtää, että harkintaa tulee käyttää tilanteen muuttuessa”.
Minusta koko turvallisuuspoliittinen keskustelu presidentinvaaleissa, joissa Nato kieppui ilmassa koko ajan, oli aivan mitäänsanomatonta.
Vaaleissa oli kuusi ehdokasta, joiden mukaan Natoon ei pidä liittyä. Yksi ehdokas kannatti Natoon liittymistä, ja siinä välissä oli Sauli Niinistö kuin nuorallakävelijä.
Mitä kansa sai? Lisääntyikö kansan tieto Natosta?
No, edelleenkin pysyi yllä kuva siitä, että Nato on vastenmielinen, Suomelle epäedullinen ja sitä on kaihdettava viimeiseen saakka.
Nato on 27 eurooppalaisen, itsenäisen ja demokraattisen valtion keskenään sopima puolustusliitto. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos johonkin jäsenvaltioon kohdistuu hyökkäys, niin muut jäsenvaltiot ovat velvolliset auttamaan.
Lisäksi Natoon kuuluu kaksi Atlantin takaista valtiota: Yhdysvallat ja Kanada. Ne antavat Euroopalle lisäturvaa ja tukea niin, että puolustusvoimat eivät takuulla lopu, vaikka hyökkäys tulisi mistä tahansa ja kuinka kaukaa tahansa.
Presidentti Sauli Niinistö on jo kuusi vuotta sitten esittänyt toivomuksen eurooppalaisesta Natosta tai ainakin eurooppalaisemmasta Natosta.
Mitä ihmettä hän oikein mahtaa tarkoittaa, kun Naton päätösvallasta on jo nykyisellään yli 93 prosenttia Euroopassa ja pääsihteerikin on eurooppalainen? Siis kun Naton päätöksestä nimenomaan on kysymys.
Jos USA seikkailee maailmalla tai jokin yksittäinen Nato-maa lähettää joukkoja jonnekin, niin ne asiat ovat maakohtaisia. Eivät ne ole Nato-päätöksiä.
Kyllä ihmettelen myös presidentti Niinistön mielipidettä, että ”harkintaa tulee käyttää tilanteen muuttuessa”. Toisin sanoen suomeksi: jos Suomeen kohdistuva uhka on havaittavissa tai lisääntyy, niin sitten mennään Natoon.
Eihän se noin voi olla. Ensinnäkin Natoon ei noin vain mennä, vaan siihen tarvitaan kaikkien Nato-maiden hyväksyntä. Ja toiseksi: Natoon ei Naton sääntöjen mukaan hyväksytä, jos kyseessä olevaa valtiota uhkaa jokin konflikti turvallisuuteen liittyen.
Miten presidentti voi siis tuollaisia puhua?
Nato on turvallisuustekijä, johon koko Eurooppa – myös EU – luottaa ja tukeutuu.
Jos Venäjä pitää Natoa tärkeimpänä vihollisenaan, niin se liittynee Venäjän sisäisiin asioihin eikä siis kuulu meille.
Pikemminkin Nato todellisuudessa tarkoittaa rauhan ja turvallisuuden rajaa Venäjälle päin.
Tässä olisi ajattelun pohjia, kun jatkamme jo 20 vuotta lähes päivittäin käymäämme Nato-keskustelua. Tärkeää on, että tiedämme, mistä puhumme.
Seppo Mantere
Helsinki