Monialaisuuden tilalle yleissivistystä
Jokin päivä sitten Suomenmaassa professori ihmetteli nykyisiä putkitutkintoja ja kommentoi myös monialaisuuden haasteita.
Perusopetus etsii nykyään itseään, on ilmiö-oppimista, yhteisöllisyyttä, moniarvoisia polkuja kohdata elämän haasteita niin kotona, koulussa tai työelämässä. Vuorovaikutus itsessään ei ole tasa-arvon tae toisen erilaisen kulttuurin, elämänmuodon tai yksilön kohtaamisessa ja ymmärtämisessä.
Perusopetuksessa ja korkeamman tason koulutuksessa klassinen ja vankka yleissivistys luo pohjaa itsensä sekä muiden yksilöiden elämän, olosuhteiden, jopa luontosuhteiden ymmärtämiseen.
Valmiit kaavat, tieteen teoriat tai tietotekniset sovellutukset ovat vain osa maailman eri alojen tutkimista.
Humanistis-filosofinen tutkimus on verrattain hiljaa ja hiljennetty tässä teknologia-talouskorostusmaailmassa. Kuitenkin kaiken kokemisen, tekemisen ja olemisen keskiössä, takana tai syrjään vetäytyneenä on ihminen, joka ajattelee, toimii ja ihmettelee, miksi ja mitä tapahtuu.
Omissa kuplissaan huokailevat, mutta myös joskus metelöivät nk. taidetieteilijät ja usein suuri yleisö ei edes tiedä heitä olevan olemassa.
Kuitenkin saa etsiä yleissivistävämpää ja eri aikakausien ajatus- ja arvomaailmaa peilaavaa taidetiedettä kuin taidehistoria ja taiteentutkimus.
Jokainen voi tehdä valintoja elämässään, mutta paikoilleen ei pidä jäädä tai katsoa oman tiede- tai taidealueensa putkesta tätä maailmaa.
Erikoistuminen, erityisosaaminen tai asiantuntijuus tuottavat parhaimmat tulokset, kun tietonsa ja taitonsa julkaisijalla on laaja ja kattava yleissivistys, joka on jo opintojen alkumetreillä hankittu ja jota koko elämänsä ajan ylläpitää.
Ilmiö-oppiminen tai monialainen opiskelu eivät sinänsä tuota tulosta, jos ei tiedosteta mitä niillä todella terveen kriittisesti tarkoitetaan.
Taidehistorioitsija Aune Linnimäki, Rantasalmi