Maatalouden kannattavuus nousuun
Tilannekuva maatalouden kannattavuudesta on varsin yhtenäinen. Ruokaketjussa, johon kuuluvat viljelijät, jalostava teollisuus ja ruokakauppa, julkisten tietojenkin perusteella kauppa tekee vuodesta toiseen erittäin kovaa tulosta. Suuri osa viljelijöistä ei puolestaan pääse työllään säälliseen korvaukseen.
Ruokaketjuun on haettu oikeudenmukaisuutta jo pitkän aikaa niin sanottujen pehmeiden keinojen kautta yhteisessä pöydässä neuvotellen. Tulokset ovat olleet valitettavasti laihoja, ja tästä syystä jatkossa on pyrittävä eteenpäin myös kovemmilla työkaluilla.
Elintarvikemarkkinalain ja kilpailulain korjauksesta on pitkään puhuttu, ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) johdolla vietiin ensimmäiset konkreettiset muutokset läpi. Vaalien alla eri puolueiden välillä on vaikuttanut olevan yhtenäinen linja siihen, että lakimuutoksia tarvitaan oikeudenmukaisemman tulonjaon takaamiseksi. Tämä tulisi pitää mielessä myös vaalien jälkeen ja kirjata osaksi hallitusohjelmaa.
Suomeen tuotavan ja täältä ulkomaille vietävän ruuan kauppatase on 2,5 miljardia euroa pakkasella. Suomeen siis tuodaan huomattavasti enemmän ruokaa kuin täältä viedään pois. Mikäli ruokavienti saataisiin vetämään paremmin, tämä antaisi tuottajien omistamille osuuskunnille ja ruokateollisuudelle enemmän neuvotteluvoimaa suhteessa kauppaan.
Ruokaviennin suhteen olemme valitettavasti epäonnistuneet. Viennistä erittäin suuren osan tekee Valio, jonka rinnalle tarvitsemme kipeästi muita toimijoita. Onko todella niin, että emme pysty brändäämään yöttömässä yössä kasvanutta viljaa tai lihaa nykyistä paremmin maailmalle? Tuottajien pitäisi vaatia omistamiltaan osuuskunnilta ja teollisuudelta enemmän.
Maatalouden kannattavuutta pystytään tukemaan myös julkisten hankintojen kautta esimerkiksi kouluissa, hankinnoissa kotimaisuus on nostettava keskeisemmäksi kriteeriksi. Ruokaa tuotetaan Suomessa tiukkojen ympäristö- ja eläinten hyvinvointiasetusten mukaisesti, ja vastaavia kriteereitä tulisi edellyttää kilpailutuksessa myös ulkomaisilta ruuan toimittajilta.
Maatalousyrittäjät haluavat eroon kriisitukipaketeista, joilla ei maataloutta pelasteta pitkällä aikavälillä. Toistuessaan kriisituet ovat myös mainehaitta maataloudelle. Täytyy kuitenkin erottaa kriisitukipaketit varsinaisista EU-tuista, joita maksetaan myös kansallisista varoista. Ministeriö on esittänyt yhtenä säästökeinona kansallisista tuista leikkaamisen, tämä kuitenkin ajaisi alas ison osan maataloudesta itä- ja Pohjois-Suomessa ja romuttaisi maamme huoltovarmuuden.
Kannattavuusongelmien lisäksi viljelijät kärsivät tällä hetkellä myös julkisesta keskustelusta, jossa heitä leimataan ympäristön pilaajiksi ja ilmastonmuutoksen syyllisiksi tuottaessaan punaista lihaa ja maitoa. Tämä on yksinkertaisesti lopetettava. Suomessa harjoitetaan kaikilla mittareilla mitattuna vastuullista ja ympäristön huomioivaa maataloutta.
Markku Siponen
maidontuottaja, liikunnanopettaja, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.