Lyhytterapia työterveyshuollon piiriin

Mielipide

Vaikka moni asia kansanterveydessämme menee hyvään suuntaan, väestön lihominen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen ovat huolestuttavia seikkoja. Molempien seuraukset näkyvät palvelujärjestelmän kuormituksessa ja työkyvyttömyystilastoissa.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on viime vuosina kokonaisuudessaan vähentynyt, mutta mielenterveyssyiden osuus on aivan viime vuosina selvästi kasvanut. Työkyvyttömyyseläkkeen syynä on nyt yli puolessa tapauksista mielenterveysasiat, niistä yleisin masennus ja erityisesti naisilla.

Perinteisten mielisairauksien määrä lienee Suomessa laskussa, mutta lievempien mielenterveysongelmien määrä kasvaa tilastoissa. Ilmiön taustalla lienee useita tekijöitä: opiskelu- ja työelämän haasteet, päihdeongelmat sekä madaltunut kynnys hakea tarpeellista apua.

Mielenterveysasiat ovatkin nousseet julkisessa keskustelussa vahvasti esille, ja terapiapalvelujen lisäystä vaaditaan eri yhteyksissä. Samalla on toki muistettava, että kaikkien kansanterveysongelmien kohdalla on aina kiinnitettävä huomiota myös ennalta ehkäisyyn, ei vain hoitoon. Näinhän on esimerkiksi sydäntautiepidemian kohdalla tehty.

Mielenterveysongelmien kohdalla ehkäisy on usein haastavampaa kuin fyysisten sairauksien kohdalla johtuen ongelmien moninaisista taustoista. Kuitenkin mielenterveysongelmien ehkäisystä ja mielenterveyden edistämisestä on paljon asiantuntijasuosituksia. Hyvä päihdepolitiikka on myös hyvää mielenterveystyötä, ja liikunta lienee tehokkaimpia keinoja masennuksen torjunnassa.

Samalla on kuitenkin vahvistettava vaikuttavaa hoitoa. Opiskelu- ja työelämän kannalta lyhytterapian vaikutuksista on hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia. Tässä mielessä on selvä kansallinen puute, että lyhytterapia ei ole työterveyshuollon yleisen kela-korvauksen piirissä. Monet yritykset tarjoavat sitä kyllä oma-aloitteisesti, kun ymmärtävät asian merkityksen.

Lyhytterapian saaminen yleisesti työterveyshuollon palveluksi olisi suomalaisen kansanterveystyön merkittävä lisäaskel. Se hyödyttäisi suurta määrää suomalaisia, mutta siitä olisi kiistatonta hyötyä yrityksille ja suomalaiselle työelämälle. Kokemusten mukaan tällä voitaisiin vähentää sairauspoissaoloja ja yritysten kustannuksia sekä ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä.

Pekka Puska

professori, Helsinki

THL:n entinen pääjohtaja

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen