Lukijalta: Yritysjohtajat vastuussa yritystensä tuottavuudesta ja kasvusta
Suomen talouskasvu on ollut heikkoa vuodesta 2008. Talousennusteiden mukaan tulevat vuodetkaan eivät näytä kovin ruusuisilta. Työttömiä on noin 280 000, ja media uutisoi lähes päivittäin uusista yt-neuvotteluista.
Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia, ensi vuonna 1,3 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2027. On huomioitava, että viime vuosien ennusteet ovat olleet hieman ylioptimistisia.
Heikosta talouskasvusta on syytetty kansainvälisiä suhdanteita, koronaa, Ukrainan sotaa ja Yhdysvaltojen tullipolitiikkaa. Talouskasvu ja tuottavuus syntyvät yrityksissä. Tuottavuus on talouskasvun keskeinen edellytys. Yritysjohtajat ovat vastuussa yritystensä tuottavuudesta ja kasvusta.
Vaasan yliopiston johtamisen yksikön professori Marko Kohtamäki ja Sanoman sekä Koneen entinen yritysstrategi Eero Vassinen ovat löytäneet suurimmat syylliset suomalaisyritysten heikkoon menestykseen yritysten johdosta (Suomen surkeat johtajat, Helsingin Sanomat 8.9.).
Kohtamäen mielestä yrityksen johdon pitää ymmärtää, että kaikki työntekijät on saatava mukaan osallistumaan, minkä vuoksi johdon on kuunneltava henkilöstöä. Yrityksen tavoitteita pitää käsitellä kaikkien kanssa yhdessä niin, että kaikki omaksuvat ne. ”Suomessa osataan tuottaa tehokkaasti tällä hetkellä, mutta laiminlyödään jatko, innovaatiot ja uuden luominen”, sanoo Kohtamäki.
Vassisen mielestä on selvää, että Suomen heikko tuottavuus- ja talouskasvu johtuu yrityksistä ja niiden johtajista. Hänen mielestään ”suomalaisjohtajien suurin heikkous on, että he eivät ole onnistuneet valjastamaan digitalisaatiota ja palveluvaltaistumista kasvun lähteiksi”.
Vassinen laittaisi syytettyjen penkille myös yritysten omistajat. He haluavat jakaa yritysten voitot mieluummin osinkoina kuin laittaa ne investointeihin.
Akavan erityisasiantuntijan Mika Sahamiehen mielestä johtajien koulutus on Suomessa aika kapea. Kauppatieteiden maisterit ja diplomi-insinöörit hallitsevat suuryritysten johtajapaikkoja. Jos töihin otettaisiin monipuolisemmin henkilöitä eri taustoista, suomalaisyritykset voisivat pärjätä paremmin.
Monimuotoisuus yritysjohdossa on hyvä asia, koska se lisää innovaatiokykyä (Helsingin Sanomat 26.8.) Yritysjohtajien koulutuksen pitäisi olla laaja-alaisempaa. Tarvetta näyttäisi olevan erityisesti psykologialle ja eritoten sosiaalipsykologialle.
Pitäisikö suomalaisjohtajien ottaa mallia Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kuvitteellisesta hahmosta Vilho Koskelasta – vänrikistä, myöhemmin luutnantista?
Koskelan johtamisessa oli aitoa suomalaisuutta, miestensä huomioimista, joka loi luottamuksen hänen ja miesten välille. Miehet uskoivat aidosti, että heitä kuunnellaan ja Koskela välittää heistä ja auttaa heitä selviytymään.
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/