Koulutyön on sytytettävä oppilaissa tiedon halu
Tapahtumia seurataan. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaista on muun muassa sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen.
Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, kun kovat tavoitteet saavat sijaa.
Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuutta.
Valtiomies J. V. Snellman on pohtinut koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset.
Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta.
Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita.
Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien oppilaiden ulottuvilla.
Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä.
Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Koulutyön on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian suhteen.
Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista on keskusteltu painokkaasti.
Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti.
On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä huolella.
Veikko Vilmi
dosentti
yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen tohtori
Kuopio