Keskustasta tusinapuolue

Mielipide

Suomen Yleisradion julkaisemassa kannatusmittauksessa suurin huomio kohdistui perussuomalaisten kannatuksen kipuamiseen SDP:n ohi ykköseksi. Keskusta näytti jämähtäneen 12 prosentin kannatukseen. Mikä on totuus keskustan kannatuksen taustalla?

Edellisessä kahdessa hallituksessa keskusta oli veturina tekemässä vastuullista talouspolitiikkaa pääministeri Juha Sipilän johdolla.

Kannatus kipusi parhaimmillaan 25 prosentin tasolle. Ulospäin näytti siltä, että valtionhoitajana puolueesta pidettiin.

Maan pitkään jatkunut velkakehitys ja julkisen talouden menojen kasvaminen saatiin taittumaan ja Suomi kasvun tielle. Tämä kaikki kuitenkin vesittyi sote-uudistuksen himmelehin ja taksiuudistuksen epäonnistumiseen.

Pääministerin huono julkisuuskuva ei ainakaan tilannetta parantanut. Samaan aikaan keskustan sisällä erimielisyys kasvoi.

Toinen laita tahtoi eroon kansaa kurjistavista uudistuksista ja enemmän huomiota syrjäseuduille, kun toinen laita halusi tuoda keskustan voimakkaammin mukaan kaupunkipolitiikkaan.

Tässä kissanhännän vedossa unohtui se tärkein, ihminen. 

Katri Kulmunin valinta uudeksi puheenjohtajaksi nähtiin uuden messiaan tulona ja pelastuksena. Erityisesti maaseudun perustuotannossa, kuten turve- ja metsäteollisuudessa nähtiin valoa tunnelinpäässä.

Toivottiin, että reki saataisiin muuttamaan suuntaa, ja puheet kaupunkeihin menosta loppumaan. Samalla puolueessa käynnistetty kaupunkityö laitettiin jäihin.

Kulmunille kävi kuten kävi ja uutta suuntaa oli lähdettävä hakemaan. Jäsenet valitsivat uudeksi puheenjohtajaksi Annika Saarikon.

Jo ennen valintaa pelättiin ja oltiin huolissaan vihervasemmistolaisen politiikan noususta myös keskustan sisällä. Valinnan jälkeen puheet kiihtyivät.

Kuinka yli satavuotiasta maaseudun puoluetta voi johtaa pehmeillä arvoilla toimiva ja kaupunkilaiseksi profiloitunut puheenjohtaja?

Kuitenkaan henkilöt eivät ole se, joka keskustassa kannatuksen kääntää.

Keskustan kannatuksen laskussa ja jämähtämisessä 12 prosentin paikkeille ei ole taustalla se, kuka puoluetta johtaa.

Kannatuslukujen syynä on keskustan kannattajien luottamuksen menetys puolueen linjaan. Keskusta ei enää puhuttele maaseudulla asuvaa ja maasta elantonsa saavaa yritteliästä suomalaista.

Diskurssi on siirtynyt omalla työllä ja tekemisellä menestymisestä kohti yhdessä pärjäämistä.

Puolueen jalansijan puuttuessa kaupungeista, missä suurin osa suomalaisista asuu, ei tälle yhteishengelle löydy kaikupohjaa.

Samalla kannatuksella kaupungeissa, joka keskustalla on maaseudulla, saisimme tälle yhdessä tekemisen ja kaikista huolenkantamisen tematiikalla vahvan kannatuksen koko Suomen puolueena.

Kuitenkin jatkuvasti omalla retoriikallamme ajamme entiset maalaiset, nykyiset kaupunkilaiset, aina vain kauemmaksi keskustan piiristä.

Monipaikkaisuus ja toive paluumuutosta maaseudulle, ei puhuttele keskustahenkisiä kaupunkilaisia.

Heitä, jotka ovat juuri saaneet oman elämänsä jalkautettua kaupunkeihin, pidetään luopioina, kun eivät olekaan kirkuen muuttamassa takaisin maalle.

Miksi kaikki, mitä on saanut kaupunkiin itselleen rakennettua, tulisi heittää pois ja aloittaa alusta jossain muualla?

Keskusta unohti kaupungit ja kaupunkilaiset. Työ keskustalaisuuden tekemiseksi hyväksytyksi kaupunkilaispolitiikaksi lopetettiin.

Taloudellinen panostus kaupunkityöhön vedettiin pois.

Ja niin kauan kunnes tämä puolueessa ymmärretään, ei kannata haikailla yhtään korkeampia kannatusprosentteja.

Onneksi olemme vielä edes tusinapuolue.

Teemu Purojärvi, Vantaa
Keskustan Uudenmaan piirin vpj. 2020
Vantaan Keskustan pj. 2021

Kommentit (2)

  • Lukija63

    ONHAN POJALLA OTSAA… Kulmuni ei olisi tullut Kouvolassa puolueen puheenjohtajaksi jos Annika Saarikon raskausasia ei olisi ollut esteenä. Puolue oli jo valmistautunut ottamaan Saarikon vastaan.
    Mutta tämä tilanne ajoi Kulmunin ahtaaseen paikkaan – se on tunnustettava eikä nyt enää itketä sille muutokselle. Annikan kanssa edetään ja kokoomukselaista oikeistolaisuutta haluavat lähtevät puolueesta. Jotkut menevät myös pelkopyllyssä maahanmuuttajien pelossa persuihinkin. Kunhan nostetaan n 15% pintaan kuntavaaleihin mennessä kannatus niin saadaan aikaa taas puoluetyön virkistämiselle. Vantaallakin se on tehtävä.

  • Lukija64

    Terveisiä Vantaalle; hyvin pitkälle samaa mieltä erityisesti siinä, mikä koski kaupungeissa asuvia ja sinne muuttaneita. Huoli puoluetyöstä kaupungeissa ei sinänsä ole uusi, mutta on tullut sitäkin ajankohtaisemmaksi. Asia pisti silmään myös puoluekokouksen käsittelemissä kaupunialoittessa.
    Toinen suuri kysymys on puolueen toiminta työmarkkina- ja ay-toiminnassa. Keskustalaisia on muktä ana ay-toiminnassa paljonkin, mutta useinkin ”sitoutumattomina”, ikäänkuin värin tunnustaminen koettaisiin jotenkin kiusallisena. Organisointikin vaatisi selvästi enemmän panostusta.
    Eikö nyt ole jo tulllut selväksi, että kannatuksen nostaminen 15 %:n pintaan kuntavaaleissa on eri juttu kuin puolueen menestys valtakunnan politiikassa. Kyse on vähän laajemmista skenaarioista. Jos kahdesta äänestäjästä yksi äänestää Keskustaa, kannatus on 50 % !

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen