Kasvava metsä on hiilinielu
”Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuoreen raportin mukaan lämpenemisen seuraukset tulevat aiemmin ja rajuimpina kuin on aiemmin on ennustettu.
Kyllä nyt herätyskellojen tulisi soida. Kyse on meidän omista elinolosuhteistamme, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) tiivistää. ”Näin Etelä-Suomen Sanomat uutisoi kirjoituksessa 9.10.2018.
Metsät ovat tulleet arvoon arvaamattomaan. Metsät ovat Suomen tuki ja turva iskulauseet ovat tänä päivänä ajankohtaiset. Nyt meitä ohjaa EU ja sen valitsemat päättäjät. Suomessa olemme eläneet puun varassa. Aikoinaan Nokia valloitti metsäteollisuuden mandaatin ja julkisuudessa silloin oletettiin, että Nokia pelastaa Suomen talouden.
Nokia romahti ja nyt metsän eri tuotteita on kehitetty ja osin jo tullut markkinoille useita uusia biotuotteita. Nokiakin on jakaantunut verkko- ja kännykkätuotteisiin ja sillä on tulevaisuudessa myös suuri arvo kansantaloutemme hyvinvoinnille.
Metsän tuotteet ovat nyt kuitenkin suurin mahdollisuutemme. Meillä on kasvavat hyvin hoidetut metsät. Metsiämme hoidetaan metsälainsäädännön ja metsänhoitosuositusten mukaan. Suomen Metsäkeskus valvoo ja kehittää metsätalouden toimintaa. Metsänhoitoyhdistykset ja muut yksityiset toimijat edistävät hyvää metsien hoitoa ja käyttöä. Metsäteollisuus ja mekaaninen jalostus lisäävät tuotantokapasiteettia.
Monet pelkäävät metsien loppumista. Suurista kasvavista hakkuista on jatkuvasti kirjoituksia julkisuudessa. Onko syytä olla huolissaan? Monet ovat.
Aikaisemmin miehet pelkäsivät uutta sotaa ja naiset metsien loppumista. Nyt hyvin monet ovat huolissaan. Suomen metsät ovat olleet hyvissä käsissä koko itsenäisyytemme ajan. Sotien jälkeen metsät pelastivat Suomen talouden. Saatiin hoidettua Venäjän sotavelka. Yksityismetsissäkin tehtiin ns. velvoitehakkuita kansanhuoltoministeriön määräyksestä.
Metsänomistajat ovat päättäjiä.
Yksityisiä metsänomistajia on Suomessa MTK:n laskelmien mukaan 632000 henkilöä. Siis päättäjiä mitä teen metsälleni. Valtiovalta ohjaa toimintaa MMM:n johdolla Suomen metsätaloutta.
Nyt tarvitaan edistävää politiikkaa metsätalouden edistämiseksi. Hyvin kasvamassa metsässä on myös sijaa luonnonsuojelun arvoille. Sotien aikaisesta metsien kasvusta metsämme ovat lisääntyneet 50 miljoonasta kuutiometristä 107 miljoonaan kuutiometriin valtakunnan metsien inventoinnin mukaan.
Metsälaki velvoittaa ja metsänhoitosuositukset ohjaavat metsänomistajia hyvään metsänhoitoon. Mitä on tehty hiilinielun eli lisääntyvän kasvun vuoksi. Vajaatuottoiset metsät on uudistettu kasvatuspaikalle sopivalla puulajilla. Taimikot on hoidettu hyvin, ettei roskapuusto valloita arvokkaiden puiden kasvua.
Veden vaivaamat soistuneet alueet ja suot on ojitettu. Siinä tehtiin myös virheitä, kun ojittiin liian vähäravinteiset suot. Huonosti kasvavat vanhat metsiköt on uudistettu joko luontaisesti tai viljelemällä.
Ylitiheät kasvatusmetsät on harvennettu sopivaan tiheyteen. Valtiovalta on antanut pienen avustuksen tuloja tuottamattomille metsänparannustoimenpiteille. Metsiä on kasvun parantamiseksi lannoitettu.
Metsät kasvavat parhaiten 30- 50 vuotiaana. Kasvu hidastuu nopeasti sen jälkeen. Parhaat kasvut on mitattu noin 35-40 vuotta vanhoissa metsiköissä.
Itsellänikin on kokemus Asikkalassa olevasta pellolle istutetusta 35 vuotta vanhasta metsiköstä, jossa kasvu oli 21 kuutiometriä vuodessa hehtaaria kohden. Nykyisin metsien kasvu on noin 3 Lapissa ja 7 Etelä-Suomessa kuutiometriä vuodessa/ hehtaari. Vanhat metsät kasvavat 3-4 kuutiometriä/ vuosi kasvupaikasta riippuen. Minua ihmetyttää julkisuuden keskustelu.
Metsät tulisi kasvattaa mahdollisimman vanhaksi hiilinielun parantamiseksi. Ei siitä ole keinoksi. Luontainen metsän kasvu tulee ottaa huomioon, niin sillä parhaiten parannetaan hyvän hiilinielun aikaansaamista.
Viime vuonna hakattiin Suomen metsistä myyntipuita 70 miljoonaa kuutiometriä ja kotitarvepuiden hakkuita arviolta vähän yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Metsien kasvu on 107 miljoonaa. Hiilinielun lisäystä on tapahtunut 27 miljoonaa kuutiometriä / vuosi. Olkaamme ylpeä tästä. Metsien arvo on noussut pelastajaksemme kansainvälisellä tasolla. Mikäli saamme tämän iskostettua EU –tasolle, niin meillä ei ole mitään huolen aihetta.
Tsemppiä päättäjät !
Matti Mäkiaho
Metsätalousinsinööri, eläkkeellä oleva neuvonta-asiantuntija, etämetsänomistaja, Asikkala