Kaikki työntekijät tarvitsevat ammattiliittoa
Valtakunnalliset työehtosopimusneuvottelut vuosille 2020 – 2022 ovat menossa, neuvottelut koskevat 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa työntekijöiden palkankorotuksista, lisistä, työajoista, lomista ja paikallisesta sopimisesta. Neuvotteluissa työntekijöitä edustavat ammattiliitot ja työnantajia työnantajaliitot.
Teknologiateollisuuden 93 000 työntekijälle sovittiin tammikuun alussa 3,3 prosentin palkankorotukset, joka antaa suuntaa muidenkin työalojen palkkaneuvotteluille.
Vaikka osa työntekijöistä on sitä mieltä, että he eivät ammattiliittoja tarvitse ja neuvottelevat tarvittaessa omat työehtonsa, ovat hekin hyötyneet ammattiliittojen edunvalvonnasta. Ilman ammattiliittoja Suomessa ei olisi valtakunnallisia työehtosopimuksia, minimipalkkalakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työturvallisuuslakia, työeläkelakia, irtisanomissuojaa tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Jos ammattiliittoja ei olisi, Postin 2019 työehtosopimuskiista ja yli 30 prosentin palkanalennusesitykset, olisivat arkipäivää kaikkialla Suomessa. Ammattiliittojen yhteistyöllä Postin palkanalennus 2100 eurosta alle 1600 euroon estettiin.
Työntekijät jotka eivät kuulu ammattiliittoon, unohtavat että esimerkiksi 2000- luvun alussa 1200 euroa kuukaudessa ansaitseva ansaitsee tällä hetkellä ammattiliittojen ansiosta noin 1800 euroa kuukaudessa eli 50 prosenttia enemmän.
Ammattiliiton noin prosentin jäsenmaksu palkasta, on pieni korvaus työntekijöiden edunvalvonnasta.
YTK- yleinen työttömyyskassa ei työehtosopimuksista neuvottele tai osallistu työpaikan luottamusmiestoimintaan, kaikki neuvottelut käydään ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksuilla. YTK perustaja ja pitkäaikainen johtaja 1992 – 2005 Juho Paloheimo sanoi YTK:n perustamisen olleen ammattiyhdistysliikkeen vastainen toimi.
Jarno Strengell
JHL- pääluottamusmies
JHL- edustajiston jäsen
Mikkeli