Maakuntien asema turvattava EU:n suuruudistuksessa
EU on tekemässä suurinta politiikkauudistusta sitten Euroopan yhtenäisasiakirjan (Single European Act) vuonna 1987 ja vuonna 1988 toteutetun ”Delors I” -nimellä kulkevan budjettiuudistuksen.
Ratkaisuilla luotiin EU:n nykyisen aluepolitiikan eli koheesiopolitiikan perusrakenne. Käyttöön otettiin edelleen voimassa oleva malli korvamerkityistä rakennerahastoista (kuten EAKR ja ESR), monivuotisista ohjelmakausista sekä monitasoisesta hallinnosta (MLG).
Vireillä oleva uudistus kouraisee syvältä myös EU:n yhteistä maaseutu- ja maatalous-politiikkaa, jota on uudistettu toki useamamman kerran. Viimeisin, vuoden 2023 uudistus, muutti merkittävästi muun muassa maatalouspolitiikan toteutustapaa tuomalla molemmat pilarit saman yhtenäisen kansallisen CAP- strategiasuunnittelun alle.
Kunnianhimoisesti komissio julkisti heinäkuussa 2025 ehdotuksen, joka sen mielestä tehostaa julkisten varojen käyttöä, kohentaa tuloshakuisuutta ja tuottavuutta, lisää hallinnon joustavuutta ja politiikkatoimien läpinäkyvyyttä sekä parantaa tulosten mitattavuutta.
Nyt EU:n toimielinten ja jäsenmaiden käsittelyssä oleva ehdotus kokoaisi yhteen muun muassa EU:n nykyisin rahoittamat maatalouden ja koheesiopolitiikan tehtävät, joita vielä tänään hoidetaan jäsenmaissa yhteensä 540 erillisellä ohjelmalla/suunnitelmalla.
Jatkossa nämä tehtävät hoidettaisiin 27:lla jäsenmaa- ja aluekohtaisella kumppanuussuunnitelmalla (NRPP). Niiden tarpeisiin komission ehdottaa vuosille 2028–2034 yhteensä lähes 900 miljardia euroa eli noin 45 prosenttia ehdotetusta EU:n menokehyksistä.
Miljardit kuulostavat suurilta, mutta ne ovat vähemmän kuin kuluvalla kaudella näihin tarpeisiin osoitetaan. Tukia siis leikataan.
Ehdotetut 27 kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa (NRPP) muuttaisivat merkittävästi EU:n investointien ohjelmointia, hallinnointia, rahoitusta ja arviointia. Jokainen jäsenmaa saa yhden NRPP- rahamassin, joka pitää Suomessakin kyetä jakamaan eri tarpeisiin. Näistä koheesio- ja maatalous vievät tietysti leijonanosan.
Vaikka komission ehdotuksesta on jo runsas vuosi, vasta äsken Suomessa on ryhdytty pohtimaan, miten valtio ja alueet laativat suunnitelmat, järjestävät hallintonsa ja määrittelevät institutionaaliset vastuut, miten organisoivat ohjelmien uuden tulosperusteisen toteutuksen ja millaisena ylipäänsä huomioivat alueelliset näkökohdat uudessa mallissa.
Hallituksen tähänastisissa valmisteluissa pyhä periaate EU:n monitasohallinnasta, MLG, aiotaan romuttaa. Ainakin valmistelun alkumetreillä alueiden ääni on jäänyt heikoille! Juuri Suomessa uudistukseen liittyvä huoli on sekä sektoraalinen että alueellinen.
Suuria kysymyksiä on paljon: Miten NRPP-rahat jaetaan koheesion ja maatalouden kesken? Miten ylipäänsä käy yhteisen maatalouspolitiikan, kun CAP:n I ja II pilari sulautuvat yhteen? Miten maan alueelliset haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan? Mitä kaupunkipolitiikalle tapahtuu?
Kansallisen NRPP-suunnitelman valmistelu pitää saattaa mahdollisimman laajalle pohjalle. Nyt kansallisen hallintosuunnitelman valmistelua johtaa valtiovarainministeriö läheisessä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. TEM ja MMM eivät siis ole valmistelun ytimessä!
Valmisteluryhmää johtaa kokenut finanssipolitiikan ammattilainen Marketta Henriksson. Ryhmän muut jäsenet ovat valtaosaltaan eri ministeriöiden edustajia. Pari maakuntajohtajaa ja muutaman kaupungin pomo eivät riitä. Suunnitelmien valmistelua ei voi jättää pienen virkamiesporukan harteille.
EU:n isojen strategioiden jalkautus ja yhteensopivuus maakuntien ja kaupunkien omien tarpeiden kanssa pitää tehdä niin, että maakunnat ovat työssä tasavertaisena mukana.
Asian Brysselin valmistelussa Suomen pullat ovat hyvin uunissa. Uskon, että yhtenä neuvottelijana toimiva Elsi Katainen pitää puoliamme.