Kriittiset raaka-aineet Kiinan ase
Jo vuosien ajan Kiinan talouden on ennusteltu sukeltavan syvälle. Niin ei ole käynyt. Vielä viime vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli noin viisi prosenttia. Sellaisesta meillä ei uskalleta edes uneksia.
Kiina haastaa Yhdysvaltojen mahtiasemaa. Jo nyt sen ostovoimakorjattu BKT (PPP) ylittää USA:n, EU:sta puhumattakaan. Presidentti Xi:n Kiina viittaa kintaalla ihmisoikeuksille, vapaudelle, demokratialle ja oikeusvaltiolle. Se on kaupassa rikkonut WTO:n pelisääntöjä ja tainnut vähän varastaa teknologiaa.
Joku voi sanoa, että mitäs tuo Putinin julmaan sotaan, Trumpin kauppasotaan tai Saudi-Arabian bin Salmanin pää poikki -politiikkaan ja moniin muihin. Kiina kokee voivansa jatkaa punastumatta omalla tiellään. Ja sen Kiina tekeekin kannaltaan viisaasti.
Vielä muutama vuosikymmen sitten Kiinan silloin orastava talouden nousu oli vaarassa juuttua energian puutteeseen. Maassa ei ole suuria omia energiavaroja.
Kiina tukeutui venäläiseen fossiiliseen energiaan. Mutta ei vain siihen. Kiina käynnisti sekä ydinvoiman mittavan rakentamisen että valtavan uusiutuvan energian tuotannon.
Viime vuonna Kiina rakensi uusiutuvaa energiaa enemmän kuin koko maailma yhteensä. Näin Kiina varautuu siihen, että mitä tahansa geopolitiikassa tapahtuukin, se pystyy itse tuottamaan tarvitsemansa energian.
Kiinan talouden yksi tärkeimmistä tukijaloista on siis vankka. Oma yhä useammin puhdas energia on sille suuri kilpailuvaltti ja turvallisuuden varmistaja.
Noin ei ole mennyt Saksassa. Se alkoi sulkea vauhdilla ydinvoimaloita ja kääntyi fossiilisen hankinnassa Venäjän puoleen. Nyt sen on Putinin sodan vuoksi luovuttava venäläisestä fossiilisesta.
Mutta, vaikka Saksakin on lisännyt paljon uusiutuvaa energiaa, se ei ole riittänyt korvaamaan ydinvoiman alasajon ja Venäjän fossiilisen samanaikaista alasajoa. Saksan teollisuus tarvitsee paljon energiaa.
Lisähaasteen Saksan uusiutuvan energian kasvattamiselle aiheuttaa Kiina. Kun USA:n perässä myös Saksa ja muu EU asettelevat Kiinan tuonnille esteitä sen ihmisoikeusrikkomusten ja digivakoilupelon vuoksi, Kiina on reagoinut.
Se on alkanut rajoittaa muun muassa keskeisten akkumateriaalien, kuten litiumin ja nikkelin sekä puolijohdeteollisuudessa tarvittavien indiumin ja germaniumin ja kestomagneettien vientiä ensin Yhdysvaltoihin ja nyttemmin myös Eurooppaan.
Tämä hidastaa erityisesti Saksankin uusiutuvan energian rakentamista ja kiusaa koko EU:n autoteollisuutta. Ei siksi ihme, että Saksa säikähti ja reagoi.
Muutama päivä sitten Saksan uusi liittokansleri kertoi, että se purkaa ydinvoimakiellon. Vanhat voimalait se on juuri sulkenut, mutta uusien modulaaristen suuntaan se katsoo nyt.
Liittokansleri Mertz piipahti kaiken kukkuraksi Ranskassa presidentti Macronin vieraana. Siellä hän kertoi, ettei Saksa katso enää pahalla silmällä Ranskan 56 ydinvoimalaa.
Kaiken lisäksi Mertzin Saksa ilmoitti presidentti Macronille, että se on nyt valmis hyväksymään Ranskan pitkäaikaisen vaatimuksen, sen, että ydinvoima rinnastetaan EU:n normistossa uusiutuvaan energiaan.
Mielenkiintoista onkin nyt nähdä, muuttuuko koko EU:n kanta nyt niin, että ydinvoima määriteltäisiin uusiutuvaksi, jolloin sitä voitaisiin tukea EU-rahoituksella. Minun mielestäni ydinvoima voi kylläkin olla vähähiilistä, mutta uraani ei ole eikä tule koskaan olemaan uusiutuva raaka-aine.