Homeongelman ratkaisuun tarvitaan kaikkia
Kostuneet ja homehtuneet rakenteet aiheuttavat sisäilmaongelmia julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa ympäri Suomea. Sisäilman huono laatu haittaa monien elämää.
Suomen kiinteistöistä yli puolet on rakennettu 1960–80-luvuilla. Suuria syitä home- ja muihin sisäilmaongelmiin ovat rakennuskannan vanheneminen ja viivästyneet peruskorjaukset.
Muita syitä ovat muun muassa kyseisen aikakauden huonolaatuinen rakentaminen ja rakennusten huoltotoimenpiteiden puutteet sekä virheet monissa peruskorjaushankkeissa.
On aika ryhtyä toimiin, ja monissa kunnissa näin onkin jo tehty.
Rakentamisvaatimukset uusitaan ympäristöministeriössä tällä hallituskaudella hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Rakentamista koskevien säädösten uudistuksessa ei heikennetä terveellisyyden tai turvallisuuden vaatimuksia.
Juuri nyt valmistelussa on asetus rakennusten kosteusturvallisuudesta. Kosteusvaurioita esiintyy kaikenikäisissä rakennuksissa.
Noin puolessa tapauksista kosteusvaurion aiheuttama vahinko olisi voitu estää tai vaurion aiheuttamia vahinkoja olisi voitu vähentää oikealla käytöllä ja kunnossapidolla. Myös kosteusvaurioiden rakennusteknisiä syitä on tutkittu.
Uudisrakentamisen energiatehokkuuden tasoja ollaan maltillisesti parantamassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksesta. Lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksissa otetaan kuitenkin Suomen olosuhteet huomioon.
Esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto on toimiva ratkaisu myös jatkossa. Eduskunta käsittelee lakiesitystä parhaillaan, ja asetusesitykset olivat juuri lausunnolla.
Monet ovat huolestuneet, aiheuttavatko vaatimukset liiallista lämmöneristämistä ja tätä kautta kosteus- ja sisäilmaongelmia. On kuitenkin tutkittu, että lämmöneristetyt rakenteet ovat myös kosteusteknisesti oikein toimivia.
Energiamääräyksiä valmistellaan yhtä aikaa kosteusturvallisuutta, sisäilmaa sekä ilmanvaihtoa koskevien vaatimusten kanssa. Rakentamisen aikainen kosteudenhallintasuunnitelma on jo tehty pakolliseksi.
Lämmöneristetyt rakenteet ovat myös kosteusteknisesti oikein toimivia.
Mittavan korjausvajeen kaventaminen ja rakennusten kunnon ylläpitäminen on kiinteistönomistajien vastuulla. Tässä taloudellisessa tilanteessa edes aivan välttämättömiä kuntien rakennusten korjausvajeita ei voida ratkaista valtionavustuksilla.
Monet vauriot voitaisiin välttää etukäteen hyvällä rakentamisella, suunnitelmallisella rakennuksen elinkaarenaikaisella huollolla ja ylläpidolla sekä tarttumalla korjaamiseen heti, kun tarvetta on, ennen kuin vauriot laajenevat.
Uudisrakentamisessa on nyt syytä varmistaa, ettei synny uusia kosteusvauriokohteita. Tämä tarkoittaa hyvää suunnittelua, tarpeettoman kiireen välttämistä ja ylipäänsä rakentamisen kuivaketjusta huolehtimista myös rakentamisen valvonnan toimin.
Kysymys on myös rakennusalan toimijoiden ammattiylpeydestä, halusta tehdä laatua.