Epäreilut valtiontuet eivät kuulu EU:n sisämarkkinoille
Saimme äskettäin tiedon Euroopan komission uusista valtiontukisäännöistä. Koronan ja Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin myötä tilapäiseksi tarkoitettuja helpotuksia ollaan höllentämässä edelleen. Jatkossa jäsenmaat saavat myös suoraan kompensoida teollisuuden sähkön hintaa.
Jäsenmaat ovat myöntäneet poikkeusten varjolla jo yli tuhannen miljardin euron arvosta yritystukia, vaikka ne ovat EU:ssa lähtökohtaisesti kiellettyjä. Euroopan komission pitäisi valvoa sääntöjen noudattamista.
Höllentämisen jatkamista perusteltiin koronan ja energiakriisin jälkeen sillä, että Yhdysvallat hyväksyi satojen miljardien dollareiden IRA-tukiohjelman, jolla tuettiin puhtaan teollisuuden investointeja. Nyt uusi Trumpin hallinto kuitenkin valmistelee leikkauksia IRA-rahoitukseen.
Vuoteen 2030 ulottuvat uudet valtiontukisäännöt antavat komission mukaan EU:n jäsenmaille entistä enemmän mahdollisuuksia puhtaan energian ja teollisuuden tukemiseen. Tukea saa myöntää nopeammin, enemmän ja yhä useampiin tarkoituksiin.
Komission mukaan suurempia yritystukia tarvitaan teollisuuden päästövähennysten tukemiseksi. Samalla komissio yrittää houkutella investointeja Eurooppaan tarjoamalla sijoittajille ennustettavuutta.
Suomen kaltaiset pienet ja sisämarkkinoista voimakkaan riippuvaiset maat pärjäävät kansainvälisesti parhaiten silloin, kun kilpailusäädökset ovat selkeät ja valtiontukipolitiikka yhtenäistä.
Suomelle ja monille muille pienemmille EU:n jäsenmaille tilanne on ongelmallinen. Suomen kaltaiset pienet ja sisämarkkinoista voimakkaan riippuvaiset maat pärjäävät kansainvälisesti parhaiten silloin, kun kilpailusäädökset ovat selkeät ja valtiontukipolitiikka yhtenäistä. Me emme pysty kilpailemaan valtiontuissa EU:n suurten maiden, kuten Saksan ja Ranskan, kanssa.
Avokätisen valtiontukipolitiikan harjoittamisen vaara piilee siinä, että teolliset investoinnit sijoittuvat maihin, jotka maksavat avokätisimpiä tukia, jolloin tasapuolinen kilpailuasema sisämarkkinoilla järkkyy.
Avokätisen valtiontukipolitiikan jatkamisen sijaan EU:n pitäisikin palata nopeasti normaaliolojen sääntöihin ja ennen kaikkea noudattamaan unionin omia periaatteita vapaasta markkinataloudesta.