Torilla on tunnelmaa – keskusta juhli 110-vuotista historiaansa ympäri maata
Vahvat juuret ja valoisa tulevaisuus, tiivistää kansanedustaja Antti Rantakangas Oulaisten torilla.
Kansanedustaja Juha Pylväs nyökkäilee vieressä.
– Sitä se tarkoittaa, Keskusta 110.
Aurinko lämmittää torille kokoontuneita.
Täällä tehtiin niin kuin puoluesihteeri Jouni Ovaska oli ohjeistanut: järjestettiin paikallinen tapahtuma muistuttamaan puolueen historiasta ja lähtökohdista.
Historiankirjoitus kertoo, että keskusta syntyi maakunnissa. Omaehtoisesti.
Silloiset vanhat puolueet eivät puhutelleet suurta osaa siitä väestä, joka sai ensi kertaa äänioikeuden vuoden 1906 eduskuntavaaleissa.
Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui ja suuri osa heistä asui maaseudulla.
Niin suomalainen kuin nuorsuomalainenkin puolue pyrkivät houkuttelemaan heitä helmoihinsa perustamalla erityisiä ”maalaisliittoja”.
Oulaisissakin oli pidetty toukokuussa 1906 kokous, jossa päätettiin perustaa ”pienviljelijäin liitto” suomalaisen puolueen yhteyteen.
Kun hanketta piti syyskuussa jatkaa, ei paikalle enää tullutkaan väkeä.
Oulun seudun talonpojat olivat päättäneet, että uusi oma puolue on järjestettävä itsenäiselle pohjalle.
Syysmarkkinoiden aikaan – 18.9.1906 – Oulussa perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto.
Siitä alkoi keskustapuolueen tarina.
Tämä on kansanliike. Tällaista paikallista ja ihmislähtöistä toimintaa.
Juhani Kärki
Perustavassa kokouksessa kaikki eivät olleet maanviljelijöitä eikä puolueohjelmaa kirjoitettu pelkästään maatalouden näkökulmasta.
Siinä vaadittiin mm miesten ja naisten tasa-arvoa ja tuettiin työväestön pyrkimyksiä ja oikeutettuja vaatimuksia.
Tavoiteltiin muun muassa vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutusta ja koululaitoksen perusteellista uudistamista.
– Keskusta on yhteiskuntaa uudistava liike, sanotaan Oulaisten torilla syyskuussa 2016.
Tapahtuma on yksi yli sadasta keskusta-aktiivien ympäri Suomea järjestämästä tilaisuudesta.
– Tämä on kansanliike. Tällaista paikallista ja ihmislähtöistä toimintaa, sanoo Oulaisten kunnallisjärjestön vaalipäällikkö Juhani Kärki.
Kansanedustaja Juha Pylvään kanssa puhutaan syystöiden edistymisestä.
Kärki sai puinnit tehtyä viime viikolla ennen Kuntamarkkinoille lähtöään.
Sato oli yllättävän hyvä. Kansanedustaja Pylväs vilkaisee kirkkaalle taivaalle. Hän aikoo vielä tänään ehtiä pellolle:
– Vehnää, ohraa ja rypsiä on korjaamatta.
Oulaisten kunnallisjärjestön puheenjohtaja Marita Toiviainen tarjoilee oman puutarhan omenia.
Vihreän telttakatoksen alla on tarjolla mehua, makkaraa ja lähiseudulla leivottua ohrarieskaa.
– Makkaraa hankittiin 300:lle ihmiselle ja kaupassa on varauduttu siihen, että haemme vielä lisää.
Kunnallisjärjestön johtokunta on kehittynyt näppäräksi talkooporukaksi. Jokainen on löytänyt itselleen sopivat tehtävät.
– Toiset viihtyvät tarjoilupuolella, toiset kiertävät jututtamassa ihmisiä, selittää Toiviainen. Hänen mielestään toritapahtuman järjestäminen ei ole ”hirveä urakka”.
– Mukavaahan tämä on, kun ihmisiä tulee…
Makkarajonoon asettuvat Tuula ja Tuija Mämmelä, äiti ja tytär. He haluavat puhua kansanedustajille omaishoitajien asioista.
Tuula Mämmelällä on harvinainen vapaapäivä. Puoliso on parhaillaan kolme päivää vuorohoidossa.
– Hän syö itse ja ajaa partansa, mutta kaikessa muussa on autettava ja avustettava. Ja kyllähän se niin pitkään menee, kun omat voimat riittävät.
Kun omaishoitajan palkkiosta pidätetään verot, jää käteen 228 euroa.
– Ei se paljon naurata. Tai sitten se vain naurattaa…
Kansanedustaja Antti Rantakangas vakuuttaa, että omaishoitajien työn arvo ymmärretään.
Heidän asemansa parantaminen on hallituksen ohjelmassa ja tuoreessa budjettikirjassakin on jo tarkoitukseen varattu rahaa.
– Mutta se on tietysti vasta pieni alku, hän myöntää.
Tuula Mämmelä nyökyttelee. Suunnitelmat kuulostavat hyviltä.
– Mutta ehtivätkö toteutua niin, että niistä minulle olisi apua, hän pohtii.
Tällä hetkellä kaikki vielä sujuu, vaikka omaa aikaa ei juuri jää. Välillä tulee mieleen, että pitäisi jättää myös ainoa harrastus: kirkkokuoro.
– Mutta en ole lopettanut. Siitä saa niin paljon voimaa.
