Saamelaiskäräjille valittu keskustalainen Pigga Keskitalo peräänkuuluttaa lasten oikeutta oman kielen oppimiseen

Keskitalon mielestä saamelaisten vaaleihin pitäisi kehittää vaihtoehtoisia äänestystapoja pitkien välimatkojen Lapissa
Saamelaiskäräjät

Enontekiöläinen Pigga Keskitalo sai jatkokauden Suomen Saamelaiskäräjillä vuosiksi 2020–2023. Vaalit käytiin syyskuussa, ja äänioikeuttaan käytti 48,58 prosenttia saamelaisista.

Saamelaiskäräjävaalit ovat yksilövaalit, joissa ei ole ryhmiä tai puolueita. Keskitalo vaikuttaa kuitenkin myös keskustassa ja oli keväällä puolueen eduskuntavaaliehdokas Lapin vaalipiirissä.

Keskitalo sai saamelaisten parlamenttivaaleissa 88 ääntä.

– Se on 10 ääntä enemmän kuin viimeksi, eli minulla on ollut tasaista nousua, Keskitalo naurahtaa.

Keskitalo on kasvatustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän muistuttaa, että kaupungistuminen on uhka myös saamelaiskulttuurille. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Yli 60 prosenttia heistä elää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

– Suomessa on tuhansia lapsia, joilla on oikeus oman kielen oppimiseen, mutta se on vaikeaa. Syynä ovat esimerkiksi opettajapula ja pitkät välimatkat. Saamelaiskäräjät tukee politiikallaan saamelaislasten koulutusta, Keskitalo kertoo.

Perhepolitiikka on tärkeää Keskitalolle, jonka perheessä on neljä lasta ja porotalouden parissa työskentelevä mies.

Keskitalon mielestä saamelaisten vaaleissa olisi kehittämisen varaa, sillä nytkin äänestysprosentti jäi alhaiseksi.

Vaalikuori piti viedä Postin palvelupisteeseen tai palauttaa henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon Inariin. Keskitalon mielestä vaihtoehtoiset äänestystavat olisivat tarpeen, sillä lähimpään Postiin voi olla toistasataa kilometriä matkaa.

– Vaihtoehtona voisi olla vaaliauto tai kirjastoautossa äänestäminen. Postiäänestys on äärimmäisen kankea ja hidas.

Saamelaiskäräjien vaaleissa äänesti yhteensä 2 853 äänioikeutettua. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta valitaan vähintään kolme edustajaa.

Saamelaiskäräjät on vuonna 1996 perustettu itsehallintoelin. Sen tärkein tehtävä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat.