Lohi: Metsähallituksen reittien ja taukopaikkojen ylläpitoon saatava pysyvä rahoituksen korotus

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) vaatii, että seuraavalla vaalikaudella on saatava pysyvä tasokorotus Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitovastuulla olevan retkeilypalveluvarustuksen ylläpitoon.

Lapin liiton hallitustakin johtava Lohi katsoo, että lisärahaa tarvitaan noin viisi miljoonaa euroa esimerkiksi tupien, pitkospuiden, taukopaikkojen, portaiden ja muiden reittirakenteiden ylläpitoon.

– Meillä on ympäri maata uskomattoman hienoja luontokohteita, jotka pitää olla turvallisesti saavutettavissa, hän toteaa.

– Luontomatkailu kasvaa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, mikä on hieno asia. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä voimakkaampaa pysyvää satsaamista sekä kansallispuistojen että retkeilyalueiden kunnossapitoon, Lohi jatkaa

Kansallispuistoissa kävijöiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosittain niihin tehdään reilut 3,1 miljoonaa vierailua. Sen lisäksti tulevat vierailut retkeilyalueilla.

Paikat eivät kuitenkaan pysy kunnossa ilman huolenpitoa ja rahaa.

Pelkästään Lapissa korjausvelkaa on kertynyt 14, 3 miljoonaa euroa. Valtakunnallisesti retkeily- ja opastusrakenteiden korjausvelka on luontokohteilla noin 44 miljoonaa euroa ja historiakohteilla 72 miljoonaa euroa.

Lohen mukaan luontokohteiden ylläpitoon liittyvä ongelma johtuukin merkittävältä osin suurten historiakohteiden ja puolustusvoimien kohteiden siirtämisestä Luontopalvelujen hoitoon.  Tällaisia ovat muun muassa Helsingin Vallisaari, Kuninkaansaari ja Öro.

– Siirron jälkeen ei myönnetty lainkaan jatkuvaa kunnossapitorahoitusta, vaikka kohteet ovat todella kalliita ylläpitää, Lohi huomauttaa.

Hän korostaa, että kysymys on myös Suomen kansainvälisestä maineesta.

– Hyvin hoidetut kansallispuistot ovat myös kansainvälinen viesti siitä, miten Suomi on kestävän luontomatkailun edelläkävijä ja hoitaa velvoitteensa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Lohi pitää tosin erinomaisena sitä, että valtion budjetista myönnetään ensi vuodellekin erillistä rahoitusta reittirakenteisiin, mutta se ei kuitenkaan jatkossa riitä.

– Tarvitaan pysyvä tasokorotus rahoitukseen. Historiakohteille tarvitaan 15 vuoden korjausvelkaohjelma ja luontokohteille kymmenen vuoden korjausvelkaohjelma, hän linjaa.