Kosonen Pariisin sopimuksesta: Olisiko vastuuttomuuden aika vihdoin ohi?

Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen on helpottunut ja ylpeä Pariisin sopimuksen sisällöstä.

– Tulos on enemmän, mitä kukaan uskalsi Kööpenhaminan pannukakun jälkeen toivoa. Olisiko itsekkyyden ja vastuuttomuuden aika vihdoin ohi, keskustan kansanedustaja kysyy.

Sopimuksen tavoitteena on reilusti alle kahden asteen lämpeneminen, mikä kertoo kunnianhimon kasvusta neuvottelujen edetessä.

Kaikki sopimuksen ratifioimaan tulevat maat ovat jatkossa velvoitettuja suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennyksiä sekä kertomaan niistä avoimesti ja läpinäkyvästi, Kosonen korostaa.

Vaikka sopimus ei Kososen mukaan ole täydellinen, sisältää se silti Suomen keskeiset tavoitteet.

– Maiden jyrkkä jako kehitys- ja teollisiin maihin murtuu ja sopimus huomioi siten nykyisen todellisuuden päästönlähteistä paljon paremmin.

Rahoituksessa perinteinen asetelma otetaan kuitenkin huomioon ja kehittyville maille taataan avustusta ilmastotyöhön vuosittain 100 miljardia dollaria vuodesta 2020 lähtien. Rahoituspohja laajenee, joten rahoitusvastuut eivät kasva.

Kososen mukaan Suomen kaltaiselle ilmastokysymysten edelläkävijälle sopimus tuo varmistuksen, että bio- ja kiertotalouden valittu tie on oikea myös taloudellisesti.

Yhteisesti sovittujen tavoitteiden jälkeen teknologioihin liittyvien yli 90 biljoonan euron suuruisten rahavirtojen odotetaan muuttavan suuntaa kohti puhtaampia ratkaisuja.

– Meillä ei ole fossiilista energiaa turvetta lukuun ottamatta lainkaan ja siksi tämä on Suomelle valtava mahdollisuus.

Kosonen toivoo, että Suomi kiinnittää huomiota paitsi päästöjen vähentämiseen, myös hiilinieluihin.

– Meillä on jo hyvin hoidetut metsät, mutta paljon maata, joka voisi olla muun muassa tehokkaammin hiiltä sitovien kasvien vallassa.

Sopimuksen voimaantulo edellyttää 55 osapuolen ratifioinnin lisäksi sitä, että hyväksyvien maiden päästöjen tulee kattaa 55 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Pariisissa henki kuitenkin oli, että jopa 187 maata olisi osallistumassa sopimukseen, Kosonen muistuttaa. Tällöin sopimuksen piirissä olevien päästöjen kattavuus olisi yli 98 prosenttia maailman päästöistä.